sillä tässä on "viedä" sama kuin "lyödä (kuoliaksi)", ja "lyödä"
sama kuin "viedä;" molemmat merkitsevät, näet, surmaamista. 11.
Suhtaiseksi sanon sitä, että toinen on samassa suhteessa ensimaiseen
kuin neljäs kolmanteen. Sillä toisen sijaan saatetaan panna neljäs,
ja neljännen sijaan toinen. 12. Toisinaan pannaan myös se, jota
kuvannollisesti käytetään jonkun sijassa, alkuperäisen kanssa yhteen.
Niin esimerkiksi on malja samassa suhteessa Dionysoon, kuin kilpi
Areesen; jonka tähden saattaakin maljaa kutsua Dionyson kilveksi,
ja kilpeä Areen maljaksi. 13. Taikka ilta samassa suhteessa päivään
kuin vanha ikä elämään; josta syystä saattaakin sanoa iltaa päivän
vanhaksi iäksi, ja vanhuuden ikää elämän illaksi, tahikka, niinkuin
Empedokles, elämän päivänlaskuksi. 14. Muutamissa sananparsissa ei
lödykkään suhtaisuuteen vastaavaa sanaa, mutta niitä käytetään yhtä
hyvin; niin kutsutaan esimerkiksi siementen sirottamista kylvämiseksi,
mutta auringon tulen-lähettämisellä ei ole nimeä. Tämä on kumminkin
aurinkoon samassa suhteessa kuin kylväminen siemeniin. Sentähden
sanotaan:
Jnmal-luotua kylväen tulta.
15. Tätä metaforan lajia taidetaan käyttää toisellakin tavalla, jos,
näet, kuvausta käytettäissä, joku tämän omaisuuksista kielletään;
niinkuin jos esimerkiksi kilpeä kutsuttaisiin maljaksi, ei Areen,
vaan viinittömäksi maljaksi.[146] 16. 17. Tehty on se sana, jota ei
kukaan yleisesti käytä, vaan jonka runoilija itse keksii; muutamia
tänlaisia näkyy, näet, löytyvän, esimerkiksi έρνύγες, κέρατα sanan
sijasta, ja άρετήρ, ίερεύς sanan sijasta. 18. Venytetty on sana tahi
supistettu, venytetty jos on käytetty ääntiötä, joka on tavallista
pitempi, taikkapa väliin pantua tavuakin; supistettu jos on jotain
pois otettu. 19. Venytetty on esimerkiksi πόληος, πόλεος muodosta,
ja Πηληϊάδεω, muodosta Πηλείδον. Supistettu on esimerkiksi
κρί ja δώ ja
μία γίνεται άμφοτέρων όψ.
20. Toisinnettu on sana, kun jättää osan käytetystä sanasta
muuttamatta ja tekee toisen osan, esimerkiksi
δεξιτερον κατά μαζόν,
δεξιόν sanan sijasta.
21. Nimisanoista ovat muutoin muutamat urossukuisia, muutamat
naissukuisia, muutamat taas niiden välillä.
22. Urossukuisia ovat ne, jotka päättyvät N, Ρ ja Σ kirjaimiin
sekä niihin, jotka ovat näistä yhdistetyt (näitä on kaksi: Ψ ja
Ξ); 23. Naissukuisia ne, jotka päättyvät aina pitkiin ääntiöihin,
esimerkiksi H ja Ώ, niinkuin myös pitkään Α:han; 24. niin että täten
urossukuisten ja naissukuisten päätteitä on yhtä monta, sillä Ψ, Ξ
ja Σ ovat yhtä. 25. Ei mikään sana pääty kerakkeesen, eikä myöskään
lyhyeen ääntiöön.[147] 26. Kirjaimeen ι päättyy ainoastaan kolme
sanaa: μέλι, κόμμι, ja πέπερι. Viisi kirjaimeen υ: τωυ, νάπυ, γόνυ,
δόρυ, άςτθ. Välillä olevat sanat päättyvät näihin niinkuin myöskin
kirjaimiin N ja Σ[148]