XXI Luku.

Nimisana ja sen lajit.

Nimisanan lajit ovat: yksinkertainen (yksinkertaiseksi sanon sitä,

mikä ei ole tehty merkitseväisistä osista, esimerkiksi γή) ja

kaksinkertainen. 2. Viimemainittu on tehty joko merkitseväisestä

ja merkitsemättömästä, tahi merkitseväisistä osista. 3. Saattaa

myös löytyä kolmen- ja nelinkertaisia, vieläpä moninkertaisiakin

nimisanoja, niinkuin esimerkiksi useimmat suurenpöyhkeistä sanoista,

niinkuin 'Ερμοκαϊkόξανϑος.[142] 4. Jokainen nimisana on joko tavallinen,

tahi murretta, tahi kuvantoa (metafora), tahi koriste, tahi tehty,

tahi venytetty, tahi supistettu, tahi toisinnettu. 5. Tavalliseksi

sanon sitä, mitä kaikki käyttävät; murteeksi, jota muutamat. 6. Näkyy

siis, että sama sana voipi olla sekä murretta että tavallinen, vaan

ei samoille; sillä sana σίγυνον on Kyprialaisilla tavallinen, mutta

meillä murretta. 7. Kuvanto eli metafora on vieraan nimisanan

siirtäminen joko suvusta lajiin, tahi lajista sukuun, tahi lajista

lajiin, tahi suhtaisuuden mukaan. 8. Suvusta lajiin, esimerkiksi:

Runousoppi · 第 31 / 49 题