HELENA (kääntyy katsomaan Hemminkiä). Taata taitaa olla ensimäisen
kerran tyytyväinen minuun?
HEMMINKI (nousee). Olen tyytyväinen, ettei huhuissa ole perää. (Panee
lakin päähänsä). Odotan ilomielellä Sirkkaa kotia. (Menee ulos.)
HELENA (istuu mietteissään, pyyhkii sitten hermostuneena otsaansa ja
nousee tarmokkaana, naputtelee sormillaan pöytää, lähtee hitaasti
ja mietteissään oikealle etualalle, pysähtyy hetkeksi, menee sitten
nopeasti oikealle ovelle, huutaa). Suoma! (Suoma tulee.) Soita heti
maisteria ja sano —
SUOMA. Maisteri tuli juuri.
LASSI (tulee hitaasti). Tulen juuri. Etkö huomaa, että olen alituisessa
liikkeessä?
SUOMA. Tuonko kahvikupin?