[1] Vintergata = linnunrata (taivaalla).
[2] Tavataan alkukielellä kirjassa: Handl. rör. Skand. historia,
6. osassa.
[3] Tähän pilapuheeseen vetosi sitten hänen sisarensa Ulriika
Eleonoora.
[4] Hovijuoruja, Lambertin mainitsemia.
[5] Tässä isoäiti alkoi laskea sormillaan.
[6] Tärkeät asiat huomiseksi! Suoment. muist.
[7] Vaeltaessani Tanskanmaalla, sanoi välskäri, näytti kansa vielä
sadan vuoden perästä Kaarle XII:n lähdettä Enerumissa, ja Rungstedin
luona on vanha pyökkipuu, jonka latvaa sanotaan Kaarle XII:n kruunuksi.
[8] Päällikköjen nimiin näkyy voivan luottaa; useista pataljoonista
tiedetään vain, että ne olivat suomalaisia, mutta ei mistä olivat.
[9] Kuullessaan nämä sanat mutisi maisteri Svenonius aina jotakin
munkkilatinasta, muistuttaen: _rectius: in regem_.
[10] Nic. Tessinin omakätisistä kirjoituksista.
[11] Jota prof. Palmblad on käyttänyt lähteenä historialliseen
romaaniinsa "Aurora Königsmark", jossa muutamat paikat on kirjoitettu
suurella taidolla, mutta toiset syystä on luettu "kelvottomaan
kirjallisuuteen".
[12] Patkullin sanat Kaarle XII:sta.
[13] Historiallista. -- "Kuningas August voittaa enemmän yhdellä
metsästyksellä kuin kuningas Kaarle yhdellä taistelulla."
[14] Jos saa uskoa sitä kertojaa, joka Åbo Tidningar'issa vuodelta 1792
on kertonut sittemmin niin kuuluisan Ilmajoen rovastin Gabriel Peldanin
elämänvaiheita, on tämä v. 1710 oleskellut Tukholmassa, josta asiasta
välskäri väitelköön mainitun kertojan kanssa.
[15] Ylioppilaat olkoot vapaat sotapalveluksesta, missä tilassa tahi
suhteissa hyvänsä he olla mahtavat.
[16] Ja älköön heitä siihen missään nimessä _vastoin heidän tahtoaan_
pakotettako.
[17] Tieteiden ja taiteiden harjoituksissa.
[18] 1,500 miestä K.K. Armfeltin johdolla. Forsius ei muista mainita,
että Armfelt torjui vihollisen suurella menestyksellä ja peräytyi vasta
sitten, kun tsaari Pietari itse saaristolaivastonsa kanssa ahdisti
Helsinkiä ja uhkasi saartaa vähäisen suomalaisen joukon.
[19] Välskäri lisäsi, että jos ei tätä kohtausta löydetäkään
arkistoista, löydettäneen siihen kuitenkin selitys urhoollisen
kenraalin rohkeasta ja neuvokkaasta luonteesta.
[20] Kun Kivennapa myöhempinä aikoina joutui suurten lahjoitusmaiden
alueeksi, tulivat sen sudet surullisen kuuluisiksi. Joka vuosi ne
veivät kylistä lapsia, ja väestöä oli kielletty pitämästä pyssyjä,
ettei se saisi hävittää tilanomistajain metsänriistaa.
[21] _Kivekkäiksi_ nimittävät kansantarinat näitten aikojen
sissisankareita. Nimi johtuu eräästä Antti Klvekkäästä, joka oli
karjalaisten sissien johtaja.
[22] Välskärin kuudes kertomus.
[23] Koko Pohjanmaan sotaan kykenevä väestö oli käsketty maata
suojelemaan, ja olikin osaksi jo tulossa. Uudenkaarlepyyn rahvas oli
taistelun aikana vain penikulman päässä Isokyröstä.
[24] Brucen oman, rovasti Wahlille 1718 esittämän kertomuksen mukaan.
"Hän on, sanoi hän, kenraali de la Barrelle suuressa kiitollisuuden
velassa, sillä jos tämä vain olisi käskenyt ratsuväkensä seisoa
alallaan ja sytyttää piippunsa, olisi voitto ollut ruotsalaisten."
Semmoinen oli yleinen käsitys suomalaistenkin kesken, ja siihen
lisättiin, että de la Barre kateudesta Armfeltia kohtaan ei suonut
tälle voittoa. Mutta Armfeltin antamat viralliset ilmoitukset sanovat,
että kaikki tekivät velvollisuutensa; eikä de la Barrea milloinkaan
pantu syytteeseen tästä menettelystä, vaan hän pysyi edelleenkin
virassaan ja teki Armfeltin kanssa tuon onnettoman retken Trondhjemiin
v. 1718.
[25] Tässä tarkoitetaan sitä hyvin tunnettua ja Voltairenkin levittämää
valhetta, että Kaarle XII olisi lähettänyt saappaansa neuvoskuntaan
sijaishallitsijaksi.
[26] Kreivi Arvid Horn -- Horn = Sarvi.
[27] Välskäri pani painon tälle sanalle siitä syystä, että, kuten hän
sanoi, jo aikaisin kyllä osattiin puhua _monesta_, mutta vasta vuodesta
1789 ruvettiin _kansasta_ puhumaan.
[28] Sarvi = horn. Suom. muist.
[29] "_Raivoisa Roland_" on italialaisen _Arioston_ 1500-luvun alussa
kirjoittama runoelma. Suoment. muist.
[30] Ehdotuksen tekikin siihen aikaan Stjerneld leikillään, Ja säädyt
myöntyivät siihen, jonka tähden S., joka oli tuittupäinen, lausui:
"Minä olin väärässä, kun en muistanut, ettei saa heittää helmiä
sioille, sillä ne syövät niitä kuin herneitä."
[31] Kuninkaan matka kävi alussa hitaasti. Vasta 26. p:nä lokakuuta
alkoi hänen maailmanmainio ratsastuksensa Pitestistä Stralsundiin.
[32] Korin antaminen = rukkasten antaminen. Suom. muist.
[33] Jumpru (ruots. jungfru), pienin suomalainen (ruotsalainen)
astiamitta, jota käytettiin ennen metrijärjestelmän voimaan astumista
j. = 1/32 kannua = 1/16 tuoppia = 1/4 korttelia = 8,179 cl. Suoment.
muist.
[34] Runebergin runoelmasta "Hauta Perhossa". Suoment. muist.
[35] Senaikaiset kertomukset sanovat venäläisten räjäyttäneen
linnan ilmaan. -- "Meidän väkemme", sanoo Mathesius, "oli
ajattelemattomuudessaan jättänyt 7 tynnyriä ruutia linnaan. Vastoin
sovinnon ehtoja käytti vihollinen nämä ruutitynnyrit hävittääkseen
linnan, jolloin sekä molemmat pyöreät tornit asuinhuoneineen lensivät
ilmaan, että myöskin hyvin tukeva kehämuuri halkesi monesta kohti 4:n,
5:n, 6:n ja 7:n sylen pituudelta." -- Koko lääni hävitettiin niin, että
ainoastaan 5 asuntoa jäi jäljelle.
[36] Arthur, brittiläinen tarukuningas, esiintyy keskiaikaisissa
ritarisaduissa kristinuskon ihannoituna esitaistelijana, kahdentoista
ritarin ("pyöreän pöydän ritarien") ympäröimänä. Suoment. muist.
[37] Tässä paikassa kapteeni Svanholm väänsi viiksiään, sillä
"tulimmaista" oli hänen mielikirouksensa, ja teki hyvää, kun sai kuulla
sen nyt karoliinin huulilta. Mutta välskäri, joka huomasi sen, lisäsi
huvikseen: "Jätän sanomatta, eikö mies siitä huolimatta ollut pelkuri,
sillä pelkureita oli myöskin siihen aikaan olemassa. Ei kuulla usein
mainittavan, että todelliset sankarit pitäisivät tapoinaan moisilla
voimasanoilla komeilla." -- Svanholm murisi jotakin, mitä kukaan ei
kuullut, ja kertomus jatkui.
[38] Käsky siitä annettiin maaliskuulla 1718.
[39] Vanha virsikirja. Suoment. muist.
[40] Latinal. sana _victor_ = voittaja. Suoment. muist.
[41] Joka sittemmin naitettiin Holsteinin nuorelle herttualle, Kaarlen
sisarenpojalle, ja on entisen Venäjän keisarillisen huoneen kantaäiti.
[42] Kaarle XII antoi vähän ennen kuolemaansa käskyn laittaa huvilinnat
kuntoon. Moni on luullut hänen päättäneen omistaa jälkimmäisen osan
elämäänsä rauhan töihin ja valtakunnan entiselleen palauttamiseen.
[43] Aikaisemmin. Juuri tämä sanoma sai hänet peräytymään.
[44] Franzén, "Vanha soturi"; ensimmäinen painos, sittemmin muutettu.