Nouskaa aatteet murheiden alta
Luojan luokse niinkuin nousee usmat yön!
Kummut, maat kaikki itkee, huokaa niinipuu,
maamies käy surren pitkin pellonpiennartaan.
Anna Herra armosi paistaa!
Taivahalla kaaret kauniit kimmeltää.
NUORTEN KIITOS IDA
AALBERGILLE.
On monta kansan neuvojaa
ja monta maassa Jumalaa
ne julistaa.
Mut yks on neuvo nuorilla,
kun aik' on ahdas, matala:
Se laajenna!
Ja yksi vaan on urhon työ,
kun häntä uhkaa peikot yön:
Ne maahan lyö!
On monta rinnan riemua
ja monta mielen murhetta
ja pettymystä pelkkää.
Mut yks on juhla nuorten, oi,
kun sotalaulut maassa soi,
kun pitkin linjaa salamoi
ja hengen miekat helkkää.
Ja moni suihki säilä, jous,
ja monta miekkaa maassa nous
ja monta urhon rintaa.
Mut yksi nousi nainen vaan,
mi säilän tempas huotrastaan,
min maine kulki kautta maan
ja piirsi merten pintaa.
Yks vaan on neuvo nuorilla,
kun aik' on ahdas, matala:
Se laajenna!
Ja yks on Ida _Aalberg_ vaan,
mi monta rintaa laajentaa
ja suureks saa.
Ja siksi suusta monien
nyt kuule kiitos yhteinen,
tää toivo sataintuhanten:
Hän kauvan eläköön!
1899.