alleviivattuna.
TAULUNEN. Lupasinko? Taisinpa kyllä. Laskitte ehkä paremmin
kuin minä. Mutta kun ajattelen, että kyyneleni painavat viisi
seitsemännestä sentigrammaa, että rakkaus lasketaan suonen
tykytyksissä ja ystävyys markoittain ja pennittäin... Huh, kiitos
olkoon sulle, hyvä haltia, että teit nuo jääkimpaleet jälleen
ihmisiksi!
VAHTIMESTARI (ovessa). Täällä on yksi nolla, joka väkisin pyrkii
sisään.
TAULUNEN. Emme nyt ehdi nollista huolia. Kaikki on jo laskettu yhteen
ja kaikki on plus.
TUOMAS (astuu sisään koppa kädessä). Paitsi minua. Pienet lapset
laskevat minun arvoni miljoonaksi. Suuret arvelevat ettei minua ole
olemassakaan. Jos suuret ovat oikeassa olen minä nolla.
NANNA. Niinkuin emme tuntisi sinua, joulu-ukko! Sinä olet enemmän
arvoinen kuin kaikki numerot pantuina peräkkäin; sinä olet rikkaista
rikkain, koska teet niin monta onnelliseksi.
TAULUNEN. Laskekoon summan siitä kuka osaa! Ja kuitenkin hän on
todellisin todellisuus.
TUOMAS (Nannalle). Lasketko minun arvoni niin suureksi, herttaisin
pikku ykköseni? No valitse kopastani kauniinta mitä löytää voit...
sinä ja te muut numero raukat. (Hän tarjoo koppaansa kaikille.)
Emmekö nyt viettäisi muijani nimipäivää?
KOULUTYTÖT (kuten kappaleen alussa). Rakas maisteri...
TAULUNEN. Vai niin. Joko nyt taas soi tuo vanha laulu? Oli aika
jolloin minua sinuteltiin ja sanottiin että olin nolla. Viettää
Luciaa? Niin sen teemmekin niin että joulukuusi helisee. Kuinka ei
noin mainiot numerot viettäisi Luciaa?
LUCIA HALTIA (sillä aikaa kuin tytöt ryhmittyvät numerojärjestykseen
ja Tuomas viimeiseksi nollana).
Päivän kaarta mittaamaan,
Pikku numro liitää,
Mit' ei kukaan arvaakaan
Etsimään se kiitää.
Sydämmenkin kehräämää
Kultalankaa mittais -- tää
Numrolle ei aukee,
Laskut tyhjäks' raukea
Numro lausui lapsillen:
Taulun liituaisin,
Läksyn langat kerisin,
Kynää kuluttaisin?
Tullos numeroinen vaan,
Sinust' oivan piian saan,
Ketterämmän hiirtä,
Tauluun pilkut piirtää!
Mutta yhtä seikkaa en
Salata ma tainne:
Olen epälukuinen,
Niinkuin meren laine.
Laine leijuu vapaana,
Ei sen tietä mitata...
Vankeja nyt auta!
Murra kahleen rauta!
(Lucian juhla alkaa esiriipun ollessa ylhällä ja joulu-ukko jakelee
lahjojaan.)