Pyörikään perhana
Vankeuessa.
Minä en pelkäjä
Ahistuksessa
Vaivoja elämän,
Hirmuja kuoleman,
Vaan pyrin eespäin, eespäin.
Jolla kull' hetkellä
Nyt eli vasta;
Millä joll' retkellä
Surma mun vastaa,
Särkööpi sielulta
Kiinteitä, kahleita
Päästäpi pois, pois, pois.
Mikä on lohdutus
Elämisessä,
Mikä on huojennus
Nauttimisessa.
Joss' ilo isompi,
On suru suurempi,
Siis pyrin pois, pois, pois.
[Painettu »Oskyldigt Ingenting» -lehteen v. 1821, ja Koittareen I, s.
142 nimellä »Pois».]