Poika putkella puheli,
piika soitti vastuksutta.
Tule mullen piika parka! —
Milläs juohatat minua?
Köyh' on koura, tyhj' on tasku.—
Näillä kourilla kovilla,
tässä sylissä syvässä
kannan sysmän salamaille
korven keskikangahille.
Siellä syötän, siellä juotan,
siellä ruokin ja ravitsen.
Kyll' on leipää lehossa,
kuin on luita kyynäspäissä
nykärätä nostennella
tongoistella tanhuata.
Saan mää Suomessa sopuni,
tilan väljän Wenajässä;
Piän mää korvessa kotoa,
taikka kultakaupungeissa;
Olen oksalla metässä
valan varvuista pesäni.
Tuulen tiellä tuuvittelen,
laulan lauluja omia,
linnun virsiä vetelen,
linnun virkoa pitelen.
[Painettu »Åbo Underrättelser» -lehteen n:o 6 v. 1824.]