SUOMALAINEN TIEDEMIES JA AMERIKAN MATKAILIJA PIETARI KALM

Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli

tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina

1748—1751. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan

ilmastoon, maanlaatuun, kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui

hän maanmiestensä keskuudessa Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja

kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan tilaa kahdeksannentoista

vuosisadan keskivaiheilla.

Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan

yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän

opiskella luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava

etevyytensä niissä aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston

rehtorin erityistä huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren

tiedemiehen tieteitä suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua

tämä sai sittemmin jatkuvasti nauttia.

Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin

omassa maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten

Ruotsissa. Hän alkoi erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan

tiedemiehen Carl von Linnén johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran

jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut päättänytkään yliopistollisia

lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa suoritti hän vaikean

tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka. Senjälkeen

seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot

yliopistossa nimitettiin hänet dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun

yliopistoon.

Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin

hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle

tutkimusmatkalleen Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän

menomatkallaan osakseen ansaittua huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen

saavuttuaan Philadelphiaan ottivat hänen sikäläiset maanmiehensä hänet

vastaan mitä suurimmalla huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen

myöskin Pennsylvanian valtion viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja

kaikkialle Pohjois-Amerikan rantamille aina Canadaan saakka sekä

sisämaahan Niagaran putoukselle asti.

Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni

Kalm naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa.

Tämä seikka saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan.

Tapahtuipa vielä niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät

professori Kalmia pitämänä heille jumalanpalveluksia ja tekemään

muutakin kirkollista palvelusta, siksi kun Ruotsista saapuisi uusi

opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja saarnaili vuoden ajan

sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille.

Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa

heistä arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan

matkakertomuksessa. Niinpä tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät

olivat saapuneet siirtokuntaan sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia

vanhuksia mainitsee hän yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils

Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke Helmin, Maunu Keenin, Sven Lockin y.

m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa

vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori

Hesseliuksen luona.

Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa

suhteessa alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin

Racoonissa, Uplandissa ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja

tilalla oli yksinkertaiset vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean

taikka pärevalon ääressä tekivät miehet käsitöitään ja naiset

kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat olivat yksinkertaiset

ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli saattanut

suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin.

Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin

Ruotsiin ja Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään

tieteen palveluksessa ja nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin

painettiin Tukholmassa Kalmin tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen

teos: “En Resa Till Norra America”. Sama teos käännettiin englannin

kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin Londonissa. Että teoksella

on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se seikka, että sanotusta

englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi painos McMillanin

kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa kirjastoissa tapaa

mainitun teoksen.

Amerikan ensimäiset suomalaiset · 第 44 / 45 题