Turun yliopiston luonnontieteiden professori Pietari Kalm matkusteli
tieteellisellä tutkimusretkellään Pohjois-Amerikassa vuosina
1748—1751. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat etupäässä Amerikan
ilmastoon, maanlaatuun, kasvistoon ja eläinkuntaan. Vuoden verran asui
hän maanmiestensä keskuudessa Delawaressa ja Pennsylvaniassa ja
kuvailee matkakirjeissään siirtokunnan tilaa kahdeksannentoista
vuosisadan keskivaiheilla.
Pietari Kalm oli Närpiön kirkkoherran poika, syntynyt 1716. Tultuaan
yhdeksäntoistavuotiaana ylioppilaaksi Turun akatemiaan alkoi hän
opiskella luonnontieteitä. Hänen lahjakkuutensa ja huomattava
etevyytensä niissä aineissa, joita hän harrasti, herätti yliopiston
rehtorin erityistä huomiota, josta syystä hän esitti tämän nuoren
tiedemiehen tieteitä suosivalle kreivi Bjelkelle, jonka arvokasta apua
tämä sai sittemmin jatkuvasti nauttia.
Ylioppilaana ollessaan teki Kalm jo laajoja tutkimusmatkoja, ensin
omassa maassaan: Savossa, Karjalassa ja Pohjanmaalla, sitten
Ruotsissa. Hän alkoi erityisemmin tutkia kasvitiedettä kuuluisan
tiedemiehen Carl von Linnén johdolla. Hänet nimitettiin tiedeseuran
jäseneksi, vaikkei hän vielä ollut päättänytkään yliopistollisia
lukujaan. Ystävänsä kreivi Bjelken kanssa suoritti hän vaikean
tutkimusmatkan Venäjälle, edeten Aasian rajalle saakka. Senjälkeen
seurasi matka Englantiin. Suoritettuaan asianomaiset tutkinnot
yliopistossa nimitettiin hänet dosentiksi ja 1747 professoriksi Turun
yliopistoon.
Upsalan, Turun ja Lundin yliopistojen, Ruotsin tiedeseuran ja Ruotsin
hallituksen yhteisvaroilla läksi tohtori Kalm laajimmalle
tutkimusmatkalleen Pohjois-Amerikaan. Englannissa sai hän
menomatkallaan osakseen ansaittua huomiota ja arvokasta apuakin. Hänen
saavuttuaan Philadelphiaan ottivat hänen sikäläiset maanmiehensä hänet
vastaan mitä suurimmalla huomaavaisuudella, jota hän sai osakseen
myöskin Pennsylvanian valtion viranomaisilta. Täältä teki hän matkoja
kaikkialle Pohjois-Amerikan rantamille aina Canadaan saakka sekä
sisämaahan Niagaran putoukselle asti.
Asuessaan maanmiestensä keskuudessa Philadelphiassa ja Racoonissa meni
Kalm naimisiin pari vuotta leskenä olleen pastorska Sandinin kanssa.
Tämä seikka saattoi hänet viipymään siirtokunnassa noin vuoden ajan.
Tapahtuipa vielä niinkin, että Racoonin seurakuntalaiset pyysivät
professori Kalmia pitämänä heille jumalanpalveluksia ja tekemään
muutakin kirkollista palvelusta, siksi kun Ruotsista saapuisi uusi
opettaja. Hän noudatti ystävällistä pyyntöä ja saarnaili vuoden ajan
sikäläisille suomalaisille ja ruotsalaisille.
Tällä ajalla tutustui hän siirtokunnan elämään perinpohjin ja antaa
heistä arvokkaita tietoja ja kuvauksia kirjoittamassaan
matkakertomuksessa. Niinpä tapasi hän muutamia vanhuksia, joitten isät
olivat saapuneet siirtokuntaan sata vuotta aikaisemmin. Tällaisia
vanhuksia mainitsee hän yhdeksänkymmenenyhden vuotiaan Nils
Gustavessen, vähän nuoremmat Aeke Helmin, Maunu Keenin, Sven Lockin y.
m. Peter Rambon vanhassa kodissa oli hän yötä. Philadelphiassa
vieraili hän kauppias Petr Cockin varakkaassa talossa ja pastori
Hesseliuksen luona.
Suomalaisten ja ruotsalaisten kertoo hän säilyttäneen monessa
suhteessa alkuperäiset tapansa, vieläpä kielensäkin, varsinkin
Racoonissa, Uplandissa ja Finlandissa. Savupirtit olivat hävinneet ja
tilalla oli yksinkertaiset vaatimattomat asuintuvat. Takkavalkean
taikka pärevalon ääressä tekivät miehet käsitöitään ja naiset
kutomuksiaan. Kotiteollisuus oli yleinen. Tavat olivat yksinkertaiset
ja vaatimukset vähäiset. Ahkeruus ja säästäväisyys oli saattanut
suomalaiset ja ruotsalaiset hyviin aineellisiin varoihin.
Pietari Kalm perheineen palasi v. 1651 Englannin kautta takaisin
Ruotsiin ja Suomeen ja jatkoi vuosikausia hedelmällistä työtään
tieteen palveluksessa ja nuorison kasvatukssesa. Pari vuotta myöhemmin
painettiin Tukholmassa Kalmin tutkimusmatkojen tuloksena kaksiniteinen
teos: “En Resa Till Norra America”. Sama teos käännettiin englannin
kielelle joku vuosi myöhemmin ja painettiin Londonissa. Että teoksella
on vieläkin tieteellinen arvo, todistaa se seikka, että sanotusta
englantilaisesta teoksesta on nyttemmin otettu uusi painos McMillanin
kustannuksella. Useimmissa Amerikan suurimmissa kirjastoissa tapaa
mainitun teoksen.