Alankomaalaiset olivat seitsemännellätoista vuosisadalla etevimpiä
merenkulkijoita ja huomattava kauppakansa. Oli siis aivan
luonnollista, että heidän huomionsa kääntyi niinikään valtameren
takaisiin, enemmän tai vähemmän tunnettuihin maihin ja siis myöskin
Amerikaan.
Mainio merenkulkija ja löytöretkeilijä Henry Hudson purjehti v. 1609
Pohjois-Amerikan vesillä etsiskellen mahdollisesti vielä löytyvää
lyhempää meritietä eli pohjoisväylää Indiaan. Tällä retkellään löysi
hän Hudson-lahden, mutta ei meritietä Indiaan. Paluumatkallaan
purjehti Hudson Pohjois-Amerikan rannikkoa etelään ja pyrki
Hudsonvirran leveän väylän kautta länteenpäin. Tämän löytöretkeilyn
tuloksena oli hollantilaisen siirtokunnan perustaminen Amerikaan.
Hudson-virran rannalle, nykyisen Albanyn kaupungin kohdalle,
rakennettiin hollantilainen linnoitus turkiskaupan suojaksi vuonna
1614 ja indiaaneilta ostettiin Manhattan saari, jolle perustettiin New
Amsterdamin kaupunki, jonka nimi myöhemmin muutettiin New Yorkiksi.
Hollantilaisten perustamaa uudisasutusta kutsuttiin “Uudeksi
Alankomaaksi”.
Hollannin kauppakomppania laajensi indiaanikauppaansa ja
siirtokunta-asutusta New Jerseyn puolelle ja Delaware-joen varrelle
saakka. Sinne rakensi se v. 1620 Fort Nassau nimisen pienen
puulinnoituksen kauppansa ja siirtokuntansa suojaksi, mutta tämän
linnan hävittivät indiaanit, ja hollantilaisten uudisasukkaiden täytyi
paeta takaisin “Uuteen Alankomaahan”.
Vaikka hollantilaisten siirtokunta-alote Delaware-joen varrella
epäonnistui, niin omistivat he kuitenkin alueita sanotun joen varsilla
itselleen ja siitä syystä koettivat estää kaikilla tavoin näille
seuduille suuntautunutta ruotsalaista ja suomalaista uudisasutusta.