IX KOHTAUS

CHRISTIAN, CYRANO, taustalla ROXANE puhuen

CARBONIN ja muutamien soturien kanssa.

CHRISTIAN, huutaen Cyranon telttiin.

Cyrano!

CYRANO tulee, asestettuna taistelua varten.

No, mitä? Mikä hätä?

CHRISTIAN.

Roxane ei lemmi mua. Oh, en kestä tätä!

CYRANO.

Sä mitä sanot?...

CHRISTIAN.

Niin... hän lempii sua... sua!

CYRANO.

Ei!

CHRISTIAN.

Sieluani vain hän lempii.

CYRANO.

Hourailua!

CHRISTIAN.

Siis lempii sua hän. Ja sinä häntä lemmit

myös.

CYRANO.

Minä?

CHRISTIAN.

Tiedän sen. Sit' tunnustaako emmit?

CYRANO.

En, myönnän sen.

CHRISTIAN.

Kuin hullu lemmit?

CYRANO.

Enemmänkin.

CHRISTIAN.

Se sano hälle, että tietää saa sen hänkin.

CYRANO.

En.

CHRISTIAN.

Miksi?

CYRANO.

Ystäväni, katso kasvojani.

CHRISTIAN.

Jos ruma olisin, hän lempis rumuuttani.

CYRANO.

Sen sanoiko hän sulle?

CHRISTIAN.

Sanoi.

CYRANO.

Hauska kuulla!

Vaan et kai tuollaista voi todeksi sa luulla!

Voin kyllä tyytyväinen olla, kun hän noin

on sanonut, vaan sentään parhaaks' arvioin,

ett' oot se uljas, kaunis mies, sun Luoja joksi

on luonut -- rumuutes ois mulle vahingoksi.

CHRISTIAN.

Sen nähdä haluan.

CYRANO.

Ei, ei.

CHRISTIAN.

Hän valitkoon!

Käy, kerro hälle.

CYRANO.

En! En koskaan! Vaiti oon

kuin muuri. Tuskaa vain tää turhaa meille tuottaa.

CHRISTIAN.

Ja sinä, Cyrano, sa kuinka saatat vuottaa,

ett' onnes surmaisin, siks että sattumoisin

ma kaunis olen. Ei!

CYRANO.

Ja kuinka minä oisin

sun lempes tiellä siksi, että syntymähän

yht' aikaa kanssas satuin maailmahan tähän,

ja että ehkä toin ma sanoillani julki

ne tunteet, jotka syämes syvyyteensä sulki!

CHRISTIAN.

Käy, kerro hälle kaikki!

CYRANO.

Miksi kiusaat?

CHRISTIAN.

Mua

ei haluta nyt enää jatkaa kilpailua

itseni kanssa!

CYRANO.

Kuule...!

CHRISTIAN.

Liittomme on salaa,

todistajitta tehty, kuulemassa valaa

vain munkki oli; -- jos me vielä eloon jäämme,

sen voipi purkaa, ja...

CYRANO.

Tää puhe jättäkäämme!

CHRISTIAN.

En huoli lemmestä, min muitten tähden saan.

-- Jää tänne, minä lähden tuonne katsomaan,

käyn juoksuhaudoissamme. Sa Roxanen kanssa

saat puhua. Kun palaan, kuulen valintansa.

CYRANO.

Hän sinut valitsee.

CHRISTIAN.

Ah, niin jos käydä vois!

Kutsuu Roxanea.

Roxane!

CYRANO.

Ei, ei!

ROXANE, juosten.

No, mitä?

CHRISTIAN.

Cyranolla ois

sinulle tärkeätä puhumista.

Roxane menee kiirehtien Cyranon luo. Christian poistuu.

Cyrano de Bergerac: Viisinäytöksinen runomittainen sankarinäytelmä · 第 62 / 72 题