_Antti Asikainen Pitkälahesta_ likisti metässä _Tiinat Pekantytär
Nopoista_, mutta sattupa kyläläiset siihen, heitä hätyyttämään. Josta
Huuhtinen laulo:
_Asikaisen Antti-poika_
Kävi pyhinä kylillen,
_Nopolata_ nouatteli.
_Tiinapa Anttisen_ älysi!
_Antti_ juoksi ahkerasti,
_Tiina_ aivon ankarasti;
Sipuvatten _Silta-suollen_,
Luajallen _Lampisen_ muallen,
_Lehmäniemen_ lehto'on.
Kylä kuuli --r-- iänen,
Nuapurit --t-- natinan.
Huuhtinen.