En rupea kertomaan kaikenlaisista lystikkäistä tapauksista, joissa
me olimme vuoroin näyttelijöinä, vuoroin katsojina. Sellaisiahan
sattuu kaikkialla, ja minulla on paljoa ihmeellisempiä ja hauskempia
metsämiehen tarinoita tallessani.
Minun ei tarvitse erittäin sanoakaan seurustelleeni mieluimmin
sellaisten ihmisten kanssa, jotka eritoten harrastavat ja rakastavat
metsästyksen jaloa huvitusta. Koska kaikki seikkailuni sattuivat
aivan eriskummallisissa oloissa, ja koska minulla kaikissa
yrityksissä oli merkillinen onni mukanani, niin lienevät minun
muistelmani tavattoman viehättäviä.
Aamulla kerran huomasin makuuhuoneeni ikkunasta, että lähellä oleva
lampi oli täpö täynnään sorsia. Kiiruimman kaupassa sieppasin
nurkasta pyssyn ja riensin sellaista vauhtia portaita alas, että
lyödä kolautin pääni ovenpieleen. Silmästä iski tulta, mutta minä
en menettänyt hetkistäkään. Tuokion kuluttua olin pyssynkantaman
päässä lammesta, mutta harmikseni huomasin, että pii oli taanoisessa
täräyksessä singahtanut hanasta pois. Nyt ei kumminkaan ollut
aikaa harmittelemiseen. Kaikeksi onneksi muistin, mitä vast'ikään
oli tapahtunut, ponnautin sankkireiän auki, tähtäsin ja kumautin
nyrkilläni toiseen silmääni. Se iski tulta, kruuti syttyi, pyssy
pamahti ja -- saaliikseni jäi viisi paria sorsia, neljä sotkaa ja
kaksi isoa telkkää. Sellaista se on, kun ei miehen tarvitse käydä
kylästä neuvoa.