JOUKO (on mennyt pöydän luo, jossa RAMPA-RIITAN ÄITI kurkistelee
kastemaljaa, aikoen kastella huivin nurkkaa vedessä, kurkistaa
raamattua)
Mikä tämä on?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Sehän on raamattu.
JOUKO
Mikä se on se?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Se siitä lukee.
JOUKO
Loihtujaanko?
ILPO
Se on sen arpakannus, se sille tulevat asiat ilmaisee. Se siltä kysyy.
Siinä on sen tiedot.
JOUKO (osottaa Jumalan kuvaa)
Mikä mies se on tämä...?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Elä sinä, poika, papin kirjaa, anna sen olla... Ilpo, kuulehan (vetää
hänet syrjään, puhuu hänelle kuiskuttaen, aina vähä väliä PANUUN
vilkaisten.)
PANU
Tehdään sitten niin, niinkuin toissakin talvena.
VOUTI
Onko sinulla miehet varattu?
PANU
On minulla miehiä.
VOUTI
Ehditte hyvinkin vielä ostaa kaikki edeltäkäsin. Ne eivät ole täällä
ennen huomista aamua tällä kelillä. Täss' on rahat. Vaan nyt minä
vaadin paremmat paritsat.
PANU
Ka, enhän paritsoitta. Sano, mitä halunnet?
VOUTI
Onko sinulla monta karhua kierroksessa?
PANU
Liehän noita pari kolme.
VOUTI
Sano viisi. Tahdon kaikki viisi kierrosta. Tulen kohta kelin tultua ne
ajamaan. Itsesi ja suksimiestesi tulee olla minulle apuna ajossa.
PANU
Niinhän toki, kuten vaan parahiten taidamme.
VOUTI
Ja sitten--(RAMPA-RIITAN ÄIDILLE, joka on häntä lähennellyt.) Mitä
sinä, akka, siinä suu auki töllistelet?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Enhän minä kuin tätä Panua ... olisi asiata...
VOUTI
Ja sitten minä tahdon paremman saunottajan kuin sen viimevuotisen.
PANU
Eikö se hyvä, kylän pullehin nainen!
VOUTI
Saat pitää itse Ilpottaresi. En minä kenenkään tähteistä.
PANU
Eikö hyvin halannut? Luitten sen käsissä rutiseman piti.
VOUTI
Minä tahdon sievän ja solakan, vienon ja viehkeän, tahdon pienen kuin
peipon, vetreän kuin vesakon.
PANU
Vai niihin nyt himosi vetää. Tekee vanhankin kissan mieli nuorta maitoa
lakkia. On niitäkin, ottanet, kenen tahtonet.
VOUTI
Kenen hyvänsä? Lupaatko varmaan?
PANU
Luvatahan saanen.
VOUTI
Ehkä tulen jo piankin...
PANU
Vasta kevättalvellahan kontiot kaadetaan.
VOUTI
Kontiot, niin--
PANU (nauraa viekkaasti)
Sinä vähät kontioista--(leveästi) vaan tule milloin tulet, aina olet
tervetullut.--Vaan sanohan, autatko minua, jos alkaa tämä pappi
ahdistella? Kovin jo manasi.
VOUTI
Sen manuista--manaa vastaan.
PANU
Kuulehan, saanko taas saunasi?
VOUTI (silmää siristäen)
Kylpeäksesikö?
PANU (samoin)
Löylyn lämpimän lyöäkseni.
VOUTI
Saanethan tuon. Vaan toimi nopeasti, osta kaikki, mitä saat; jos ei
rahat riitä, saat lisää. (Menee.)
ILPO (Rampa-Riitan äidille)
Se parantaa, sen saat uskoa.
RAMPA-RIITAN ÄITI (Panulle)
Panu, kuulehan! Se on ollut siinä tuskassa taas monta päivää. Sitä
vuoron heittää, vuoron hervotonna makuuttaa.
PANU
Etkös sanonut viime talvena ennen kuolevasi kuin Korpivaaran noidalta
apua etsiväsi. Etkö huutanut sitä jäällä kaikkein kuullen?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Elä tuota nyt muistele ... mikä lienee mieleni riivannut.
PANU
Mene nyt sen pappisi luo, jota silloin odotit. Nythän se on tullut.
RAMPA-RIITAN ÄITI
Ei se mitään mahda...
PANU (itserakkaasti)
Mahdankos minä?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Sinä mahdat, voi, sinä mahdat. Se kuolee käsiini ... annan vaikka
ainoan lehmäni.
PANU
Vie hänet sitten voudin saunaan. Jos aikani antaa, tulen katsomaan.
(RAMPA-RIITAN ÄITI menee.)--Mitä sinä siinä, Jouko?
JOUKO
Siinä on tässä sen tiedot--sen salatiedot.
PANU (lyö kirjan kiinni)
Ei salatiedot selällään edessäsi.--Ei sen tiedot Reitavainajan tietojen
veroiset. Ne on käärmeenä sen kallossa ... sen kun saisit sisääsi
solahtamaan, silloin sinusta tietäjä tulisi.--Mutta nyt tarvitsen minä
vaskirahan kolmen kuninkaan valtakunnasta, yhden kustakin, sairaan
pesuveteen pantavaksi. Täss' on riksi, vaihda sillä yksi raha ryssän
reestä, toinen saippuasaksalta, kolmas--kuuletko mitä sanon?
JOUKO
Kuulen.
PANU
Pane ne vasempaan kainaloosi ja kierrä niillä ensin kirkko ja sitten
sauna ... kuulitko?
JOUKO
Kuulin.
PANU
Mitä sanoin?--Et muista.--Tietäjä sinusta tuleman pitäisi, en tiedä,
tulleeko koskaan. (Menevät.)
REITA (on jo edellisen kestäessä hiipinyt sisään ja asettunut
takan eteen lämmittelemään, selin tupaan, niin ett'ei häntä ole
huomattu. Hän aikoo luikahtaa Panun jälkeen, kun JOUKO tulee
takaisin ja rientää pöydän luo, alkaen katsella raamatun kuvaa.)
JOUKO (huomaa REIDAN)
Osaatko sinä poika sanoa, mikä se on tämä parrakas mies?
REITA
Se on Jumala.
JOUKO
Mitä se siinä tekee?--käsiään levittelee?
REITA
Ka, maailmaa luopi. (Hokee) »Alussa loi Jumala taivaan ja maan ja maa
oli autio ja tyhjä ja pimeys oli syvyyden päällä ja Jumalan henki
liikkui vetten päällä ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus! ja valkeus
tuli.» Se sitä siinä tekee.
JOUKO
Ilmatarpahan maailman loi. (Hokee) »Kussa kättä käännähytti, siihen
niemet siivoeli, kussa pohjasi jalalla...» Vaan mitä on tämä kirjaus
tässä?
REITA
Se on Jumalan sanaa.
JOUKO
Mikä on tämä käärmeen kuva? jolla on marja suussa? Ja tämä pääkallo
puun alla?
REITA
»Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä
kaikesta karjasta ja kaikista eläimistä ja sinun pitää käymän vatsallas
ja syömän maata kaiken elinaikas ja minä panen vainon sinun ja vaimon
siemenen välille ja sen pitää rikki polkeman käärmeen pään.»
JOUKO
»Rikki polkeman käärmeen pään»... Oletko sinä ... etkös sinä ole Reita
Reidan poika? (Uhaten.) Et sinä sitä meiltä milloinkaan saa ... vaikka
kuinka loihtisit ... ei se sinuun milloinkaan mene...
REITA
Mikä ei mene?
JOUKO
Kyllä se siellä pysyy! On se semmoisten lukkojen takana. Ei sen
tarvitse maata syömän--sitä meillä hyvin hoidetaan, joka onnen antaa--
se syö maitoa, minä sitä ruokin.
REITA
Mikä? Mitä sinä noin minuun tuijotat? Kuka sinä olet?
JOUKO
Et sinä meille mitään mahda. Et sinä eikä sinun pappisi minun isälleni
mitään mahda!
REITA
Oletko sinä Panun poika? Pappi teidät kukistaa ja taattoni kostaa!
JOUKO
Isäsi henki on hallussamme! Nauraa Panu papillesi! Omassa
nurkkajuuressaan taikojaan tekee!
REITA
Missä?
JOUKO
Voudin saunassa nyt niinkuin ennenkin!
REITA
Voudin saunassa! (Rientää pois.)
JOUKO (muistellen)
Kolmesta kuninkaan valtakunnasta.
(POIKIA tulee. Ovat liika suurissa aikamiesten vaatteissa:
sarkatakeissa ja pieksuissa.)
1:N POIKA
Mitähän tuo meille sanoo?
2:N POIKA
Ota lakki päästäsi!
3:S POIKA
Pelottaako sinua?
1:N POIKA
Ei minua pelota, vaan en tiedä, osaako sen edessä olla.
2:N POIKA
Ei sitä tarvitse pelätä. Se kuuluu olevan hyvä lapsille ja antavan
kirjat.
3:S POIKA
Pitääkö sille osata lukea? Minä kai en osaa.
1:N POIKA
Osaan minä Isämeidän ja Siunauksen, vaikk'ei kuulu tarvitsevan ennen
kun ripille mennessä.
3:S POIKA
Mene sinä eturintaan, kun osaat.
2:N POIKA
Ei siinä muuta osaamista kuin vaan sanoo kolmasti: »uson», kun se
kolmasti kysyy: »usotko?»
3:S POIKA
Se ei muuten mitään vaikuta, jos ei kolmasti sano, siinä se on taika.
KAARINA (ovessa)
Vai tekö te nyt olette niitä kastettavia poikia. Pastori tulee kohta.
Olettepa te koko kapalovauvoja.--Käykää tänne! Entäs sinä, oletko
sinäkin kastettava?
JOUKO
E-en.
KAARINA
Oletko jo kastettu?
JOUKO
E-en!
KAARINA
No, käy sitten sinäkin yhteen joukkoon, menee yhdellä tiellä (työntää
hänet toisten riviin.) Tulkaa vaan sisään! (Kaarina avaa oven.) Tulkaa
vaan sisään! (Väkeä alkaa tulla, naiset asettuen toiselle puolelle
tupaa, miehet toiselle. Miehet ovat puetut samoinkuin Savolainen,
toiset niinkuin Rajalainen; naisilla on pitkät suorat takit, päässä
huivit, joiden alta näkyy vähän palmikon päätä.) Se tulee itsekin
kohta. Siellä vaan vielä vähän niitä kirjojaan katselee.--Pitää panna
tämä malja tähän latvalle. Tulkaa pojat sieltä likemmä. Teidän pitää
kumartaa, kun se tulee sisään.--Pannaan vähän puita takkaan, että
paremmin näkee. (Uusille tulijoille.) Elkää jääkö seisomaan tähän oven
suuhun, että pääsee tulemaan. (Laittelee ja järjestelee. Väki on vaiti
ja seuraa hartaana ja juhlallisen hänen toimiaan. Joku isä tai äiti
tulee kuiskaamaan jotain pojalleen ja järjestämään tukkaa tai
vaatteita. Silloin tällöin ryäistään. JOUKON kasvoissa on kummasteleva,
pelonalainen ja samalla utelias ilme.) Markkinaväki siellä hälisee.
(Avaa luukun, huurua tulvahtaa sisään.) Jää on nuotiotulia täynnä,
niin ett' on kuin yhtenä helvetin palona ... voi, voi ... siellä tekin
poikaparat olisitte kerran olleet, jos pääsitte (Joukon edessä)
kastamatta kuolemaan ... tulisessa pätsissä palaneet.--Kyll' on kauhea
se Panu, vielä minkä tekee... Voudissa kai taas aletaan juoda ja
mässätä.--Se lukee ensin ne kasteluvut, sitten se puhuu näille pojille
ja sitten veisataan virsi. Pitää kumartaa ja notkistaa polviaan joka
kerta kun se mainitsee Jeesuksen nimen. (Joku eukko notkistaa.) Nyt se
tulee. (Asettuu seisomaan naisten puolelle heidän eteensä vähän matkaa
muista.)
MARTINUS OLAI (tulee ROUVAN seuraamana. Hän on virkapuvussa. Asettuu
pöydän päähän. Viittaa pojat eteensä)
»Nimeen Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.--Rakkaat ystävät
Kristuksessa...» (Kuuluu melua ulkoa, voivotusta ja naisten huutoja.)
REITA (syöksee sisään)
Se oli saunassa, teki taikojaan, ... minä kuulin sen hokevan ja
loihtivan ja näinikään ruumistaan vääntelevän ja käsiään huitovan ...
se paransi sen ... se kävelee!
OLAI
Kenen? Kuka?
REITA
Panu! Sen sairaan tytön.
OLAI
Rampa-Riitan!
REITA
Ne tuovat sitä tänne. Tuossa se on!
(Oveen ilmaantuu väkijoukon seuraamana RIITTA ja hänen äitinsä,
joka tukee ja taluttaa tyttöään. Väkijoukossa näkyy paitse
savolaisia myöskin lappalaisia, pohjalaisia ja joku venäläinenkin
pitkähihaisessa turkissa ja korkeassa karvalakissa.)
RAMPA-RIITAN ÄITI (huutaa riemuissaan)
Herra Jumala, pastori, se paransi sen!
RIITTA
Minä olen terve! Minä osaan kävellä! Jalka ei ole enää kuolluksissa
eikä käsikään ... katsokaahan!
OLAI (aivan tyrmetyksissään)
Onko pimeyden ruhtinas sitten vielä kerran päässyt kahleistaan irti?
RIITTA
Voi, voi, kuinka siinä pihisee kummasti! Se kun siveli ja viiletteli
ja sitten manasi ja kiljasi ja käski nousta ihan kuin olisi joku
ponnahuttanut ... minnekkä se meni? Vai pastoriko se minut?
RAMPA-RIITAN ÄITI
Eihän, vaan Panu!
RIITTA
Ei kuin pastori (tahtoo halata hänen polviaan) ... ja Jumala!--voi,
itse Jumalahan minut paranti!
OLAI (riistäytyy irti)
Perkele sinut paransi eikä Jumala! Kirous sinulle ja parantajallesi,
pakana! (kohottaa kätensä.)
RAMPA-RIITAN ÄITI (kirkasee)
Elä kiroo häntä ... elä kiroo! (tempaa alas hänen kätensä.) Elä
säikäytä häneen tautia takaisin! Se kuolee! (käy kiinni jalkaan.)
OLAI (laahaa häntä jälessään)
Parempi että kuolee kristillisesti kuin pakanakeinoilla paranee!--Pois
perkele sinusta!
RAMPA-RIITAN ÄITI
Elä koske häneen! Anna olla hänen, kun et, kykenemätön, itse kuitenkaan
mitään mahtanut. Elä pelkää, Riitta, ei hän sinulle mitään voi! Tule
pois, mennään kotiin! (Riitta vaipuu hervotonna hänen syliinsä ja
kaatuu sopelle.) Se kuoli! Voi, se kuoli!
VOUTI (tulee, vähän humalassa. Samassa myös luukut aukeavat ja
uteliaita päitä pistää esiin)
Mikä meteli täällä on? Mitä varten koko markkinaväki tänne rientää?
OLAI
Tulitte kuin kutsuttu, tarvitsen apuanne.
VOUTI
Kuninkaallisen majesteetin käskynhaltijana olen yhtä velvollinen kuin
halullinenkin ojentamaan avuliasta kättä--onko markkinaväki rauhaanne
häirinnyt?
OLAI
Ei minun rauhaani, vaan kirkon, loukattu sen arvoa mitä röyhkeimmällä
ja mitä häpeällisimmällä noituudella.
VOUTI
Vai noituudella! Elähän, vai noituudella! Ku-ku-kuka on noitunut?
OLAI
Panu! Minun on onnistunut paljastaa rikoksen tekijä itse työssä,
sairaita parantamassa.
VOUTI
Vai Panu! Kas sitä! Noh, kah, osaahan se. Mutta mitä pahaa siinä on,
jos paranti? Antaa tohtorin tehdä terveitä.
OLAI
Asia on liika totinen leikin laskuksi.
VOUTI
Mitä te sitten oikeastaan minulta tahdotte?
OLAI
Minä vaadin, että heti paikalla panetatte hänet rautoihin ja toimitatte
hänet Turkuun tutkittavaksi ja tuomittavaksi.
VOUTI
En tee kumpaakaan!
OLAI
Sallitteko minun kysyä, miks'ette?
VOUTI
En ole tullut tänne teidän ripitettäväksenne.
OLAI
Hyvä olisi, jos joskus senkin tekisitte.
VOUTI
Mitä?
OLAI
Varotan teitä. Kirkon käsivarsi on tarpeeksi pitkä teihinkin
ulottuakseen. En vielä ole teitä kirkossa nähnyt, herra Fincke.
VOUTI
Mitä se teihin kuuluu?
OLAI
Minä voin, jos tahdon, teidät siihen pakottaa!
VOUTI
Pakottaa--minut?
OLAI
Ja sitäpaitse--te suojelette noitia ja velhoja, vieläpä niitä itsekin
käytätte.
VOUTI
Kuka sen on sanonut?
OLAI
Eikö ole totta, että vaimovainajaanne parantaaksenne Panuun turvasitte?
VOUTI
Panu on mainio tohtori.
OLAI
Se on siis totta?
VOUTI
Ka, miks'ei totta olisi!
OLAI
Ette siis suostu vangitsemaan Panua?
VOUTI
En. Panu on hyvä mies. Veronsa maksaa, mainion komennon Karjalassa
pitää, parhaat nahkat kuninkaalle toimittaa.
OLAI
Sitten minun täytyy valittaa piispalle ja jättää asia hänen edemmä
ajettavakseen.
VOUTI
Valittakaa vaan minkä mielenne tekee!
OLAI
Eräs toinenkin asia on minun silloin ilmiannettava. Olen kuullut teidän
mitä väkivaltaisimmalla tavalla talonpojan naista kohtelevan,
raiskaavan yksin vihille vietävätkin. Olette häpeämätön mies, jonka
elämästä on tehtävä loppu!
VOUTI
Ja kuka on se mies, joka estää minua elämästä niinkuin tahdon--omassa
valtakunnassani?
OLAI
Minä olen se mies!
VOUTI
Pöh!--vai tämä tulokas rupee täällä pöyhisteleimään ja komentelemaan.
Minä sinulle näytän! (Huutaa ovesta) Panu, käy tänne mies! Tule
kuulemaan tuomiosi!
(PANU astuu sisään.)
OLAI
Elä astu yli minun kynnykseni! Elä tule minun silmieni eteen!
VOUTI
Tule vaan tänne, istu tähän viereeni, Panu!
OLAI
Ulos minun huoneestani molemmat!
VOUTI
Tämä on pitäjän yhteinen tupa!
OLAI
Tehkää tietä siellä! Tarttukaa häneen ja heittäkää hänet ulos!--Pois
näkyvistäni, murhamies!
PANU
Murhamies! Vaan tyttöhän parani!
VOUTI
Paraniko? Vai parani? Niin, no!
OLAI
Minkä perkeleen avulla sinä ylös nostit, sen minä Herran voimalla
maahan kaadoin.
PANU
Sinä?
REITA
Hän on suurempi tietäjä kuin sinä!
OLAI
Tuossa hän on--parantamasi!
VOUTI
Kuoliko se?
(PANU vavahtaa, siirtyy ovelle päin.)
OLAI (astuu uhkaavasti Panun jälkeen)
Kirottu ole sinä!
JOUKO (väliin juosten)
Elä kiroo isääni!
REITA (toisaalta samoin)
Kiroo! Kiroo!
OLAI
Kirottu ole sinä kolmiyhteisen Jumalan nimessä...!
PANU (ikäänkuin ennen ehtiäkseen, ikäänkuin jotain näkymätöntä iskua
torjuakseen)
Ole Kiesunen kirottu, manattu Maarian poika...
OLAI
Ijankaikkisessa helvetin tulessa...!
PANU
Kiveks' kirkkos' muuttukohon, kirkon risti kuusen latvaks'!
OLAI
Ijankaikkisen helvetin tulessa tuhaksi palamaan!
PANU
Kello kaheks' haljetkohon, palaset papille päähän!
(Syöksee ulos.)
VOUTI (mennessään)
Et saanut häntä kirotuksi--sanat suustasi vei!
JOUKO (kimeästi huutaen ulos)
Helvetin tulessa ... ijankaikkisen helvetin tulessa!
OLAI
Hän pakeni! Mutta minä ajan häntä takaa kuin sutta ja hänet oman
luolansa suulla elävänä sidon. Enkä tarvitse minä enää apuanne, voudit
ja te kaikki kurjat pelkurit! Yksin menen!
REITA
Minä tulen kanssasi!
OLAI
Enkä tarvitse minä muuta asetta kuin sinun sanasi ja sinun henkesi
voiman, Herra!