Pyrkiessään uuteen suuntaan Charlie oli monen muun intoilijan
tavoin mennyt äärimmäisyydestä toiseen: koettaessaan väistää
kiusausta hän kielsi itseltään monta viatontakin huvia. Taiteen
harrastus oli hyvä puolustus yksinololle, jota hän luuli parhaaksi
katumusharjoitukseksi. Niinpä hän istui tunnista toiseen pyöritellen
haluttomasti kynää tai pensseliä ja keskeytti työnsä vain tehdäkseen
kerran päivässä hurjan ratsastusretken Brutuksellaan.
Ihmiset olivat tottuneet hänen oikkuihinsa ja laskivat leikkiä
tästä uudesta päähänpistosta. Mutta kun sitä kesti viikosta toiseen
ja kaikki houkuttelut olivat turhia, entiset toverit lakkasivat
ahdistamasta häntä ja sukulaiset alkoivat uskoa, että poika oli
vihdoin vakiintumassa.
Onneksi Clara-rouva jätti Charlien rauhaan, sillä Alec-tohtori oli
pitänyt hänelle puhuttelun, ja suututtuaan ensin hirveästi nuhdeltava
oli käynyt levottomaksi ja lopulta ihan nöyräksi; sillä Rosea
koskevasta suunnitelmasta oli tullut hänelle päähänpinttymä, ja hän
olisi pukenut Charlien vaikka säkkiin ja tuhkaan, jos päämäärä olisi
ollut siten saavutettavissa. Hän väheksyi Rosen mielipahan syytä
ja piti tyttöä ahdasmielisenä; niinpä hän kohteli Charlieta kuin
syyttömästi kärsivää, mikä ei suinkaan ollut omiaan innostamaan eikä
tukemaan poikaa.
Rose halusi olla ystävällinen ja koetti monin tavoin auttaa serkkuaan
varmana siitä, että onnistuisi -- kuten niin monet toiveikkaat
naiset, jotka eivät aavistakaan, kuinka paljon voimakkaampi on
hillitsemätön tahto kuin uskollisinkaan rakkaus. Mutta vaikeata se
oli, sillä jos antoi hiukankin tunnustusta tai kiitosta, Charlie
näytti niin toiveikkaalta, että Rose pelkäsi luvanneensa liikoja.
Siksi elämä ei ollut kummallekaan kovin mukavaa. Sillä aikaa kun
Charlie 'rääkkäsi sieluaan ja ruumistaan' Rosea miellyttääkseen, tämä
puolestaan koetti oppia, kuinka voisi eniten hyödyttää Charlieta.
Tällä kannalla olivat asiat, kun Rose eräänä päivänä sai kirjeen
Clara-rouvalta:
"_Rakas tyttöseni!_ Sääli toki Charlie-parkaa ja pistäydy
täällä hänen ilokseen. Hän on niin surullinen, että sydäntä
vihloo. Hänellä on suuri suunnitelma ja minusta se on vallan
loistava, kunhan sinä vain suostut siihen. Lähde hänen kanssaan
iltapäiväajelulle, niin saatte keskustella asiasta. Hän olisi
siitä kovin iloinen, samoin tätisi