Miksi, miksi, miksi! Minultako sitä kysyt? Hae vastaus ennemminkin
moraalioppiesi tomuisista kirjoista.
GABRIEL HÖÖK (nousten, kooten koko voimansa).
Miksi? Vastaa! Minä kysyn.
HELLIN HÖÖK (aluksi ivallisen välinpitämättömästi, olkaansa kohauttaen).
Nuket ja kuolleet kuvat eivät kykene vastaamaan, vaikka muumiot
huutaisivat. Aja minut pois, ota avioero, ja asiamme on selvä ilman
moraalisia saivarteluja, joita vihaan, vihaan, vihaan...
GABRIEL HÖÖK (lähestyen, hellästi).
Rakas Hellin, olenko jollain tavalla, tietämättäni... rikkonut sinua
vastaan?
HELLIN HÖÖK (katkeran ivallisena).
Rikkonut? Mikä kysymys! Kuinka hyveen esikuva, niin, todellakin kuva...
voisi rikkoa elävää olentoa vastaan?
GABRIEL HÖÖK (hyväntahtoisen selittävästi).
Nyt, rakas Hellin, puhut kummallisen ristiriitaisesti. Ensin vertaat
itseäsi nukkeen ja kuolleeseen kuvaan ja nyt... tuomitset minut
elottomaksi kuvaksi. Ymmärräthän?