6. Hywän turwan tuoantahan.
* Kirjokannen kannantahan.
8. Ei oo sampo helpon saatu,
Kirjokansi kannettuna,
* Ei oo sampo saatawalla,
Kirjokansi otettawalla,
11. Siell' on sampo salwattuna,
Kirjokansi suojeltuna,
15. Takasalpojen ta'aksi.
26. Saan salpojen takoa,
33. Suurille sotakeoille,
Werisille wainioille,
Sorkkihin sotahewoisten,
Kawioihin wainowarsoin.
* Miesten tappotanterille,
Urosten upottajille.
37. Tunki rautansa tulehen,
Alle ahjon teräksensä.
44. Kuonana kohaelewi.
* Raswana rapahtelewi.
54. Walo warren hopiasta,
Kulta taipu taikinana.
70. Heponen terällä hilju,
* Heponen terällä seiso,
Kasi nauku naulan päässä,
Mato putkessa makasi.
72 1/2. Sylkytteli miekkoansa
Wuoren rautasen raossa,
Kahen kallion lomassa,
Wiien wuoren winkurassa.
Siitä lyöä leimahutti,
Tuhat wuorta poikki lyöpi,
Sata rautasta mäkeä,
Tempasi (telkytti) teräsneniä,
Rautapäitä raskutteli,
Liekkipäitä liekutteli,
Tulisia tuiskutteli,
Hakulaisia hajotti.
74. Hyöteleksen, myöteleksen,
Weran äärillä weäksen,
Lustuolla solkiaksen.
(Lustuloihin sulkiaksen.)
78. Lustuossa mies lujempi,
80. Teräswöissä tehtosampi.
82. Käyä toimi kerkiäwi;
85. Kulkiwat kotikujoa,
Ajatellen aian wiertä,
Jokopa meriä mennä,
Tahi maisin matkustella.
Läksit etsohon hewosen,
Kuloharjan kuuntelohon,
89. Waka wanha Wäinämöinen,
Toinen seppo Ilmarinen
Kulki kuunnellen kujoa,
Ajatellen aian wiertä,
Kahen etsiwät hewosta,
Päältä puiti katselewat,
Löysit hiekalta hewosen,
Mullokselta mustan ruunan;
Painoit päähän kullan päitset,
Suwikunnan suitset suuhun.
Jopa itki puinen pursi
Wene honkanen walitti.
96. Waiwanen walittamassa.
99. Waiko maisin matkustellen,
Ratsastellen rantamaita.
103. Surma saakohon merelle
* Surma wettä soutaoho,
Millon tuuli turjuttawi,
Millon wiskowi wihuri,
Tuuli wie wenehen laian,
Tuli toisen polttanewi.
112. Kyllä mies meret lukewi,
Uros aallot arwelewi,
117. Wesi wieno wilkuttawi.
119. Niin heitti hewon aholle,
Suwikunnan syönnin päälle,
Ohjat oksahan ojensi,
120. Hietahan halut hewosen,
122. Meni luota katsomahan,
Tyköä tähystämähän,
Tuonne kengättä kepitti,
Ilman hamsi hattaroita.
125. Mitä itket uusi pursi,
Satahanka haihattelet?
(Wene hangaton halajat?)
128. Hangatuuttasi halajat?
* Kaarituutta kaipaelet?
130. Wene hankanen sanowi:
* Wene honkanen sanowi:
132. Jos on terwoissa teloilla
134. Jos on koissa korkiassa.
142. Täyteni rahoa tuowan,
Alaseni aartehia.
146. Kaikki muut pahimmat purret.
Ne kaikki sotia käywät,
Kahetki tänäi kesänä
Tuotu on täytensä rahoja,
Kultoa kuwunsa täyen,
Hopehia huonommatki.
152. Minä weno Wäinämöisen,
154. Lahon tässä lastuillani,
Wenyn westämyksilläni.
* Aina wenyn westoillani,
Lahon lastulmuksillani.
156. Matalimmat maan matoset
Ala kuoreni asuwat,
150. Pesän pielessä pitäwät;
Parempi minun olisi,
Parempi olettelisi,
163. Petäjänä hongikossa,
165. Hawulinnun liitätellä,
Penun alla pyörätellä.
166. Käsin kourin kääntämättä.
187. Juosta sormin soutamatta,
198. Niinpä mun sukuni muuki,
Sekä toinen joukkioni,
Juostaan sormin soutamalla, j.n.e.
205. Lykkäsi wenon wesille,
Terwalaian lainehille;
* Lauloa hyrähtelewi,
Laulawi wenon wesille,
Työnti purren lainehelle,
Teloiltansa terwarinnan,
Terwalaian lastuiltansa;
207. Laitto laian neitosia,
* Lato laian neitosia,
208. Kultapäitä neitosia,
* Silkkipäitä tyttösiä,
* Liinapäitä tyttölöitä,
Waskiwöitä waimolaita;
Mi on narri naimatonna,
Ku on piikuen pitänyt.
211. Lato toisen laitapuolen
Pulskioita poikasia,
Poikasia piipiwoja,
Miekkawöitä sulhosia.
215. Lato wanhoa wäkeä
Täytehen wenehen laiat,
221. Laulo wielä Wäinämöinen,
Laulo nuoret, laulo wanhat
Kultihin kulajawihin,
Hopeihin helkkäwihin.
Sanan wirkko, noin nimesi:
Neitsy Maaria emonen,
Sie on airoille aseta,
Sowitate soutamahan.
Neitsy Maaria emonen
Se on warsin wastaeli:
Siepä wanha Wäinämöinen,
Itse istuos perähän,
Laaitate laskemahan,
222. Niin kun Suomen suolasäkki,
Tukholmin humalatukku,
223. Kokan koiwusen kohalle,
* Kokan kultasen nojaan,
Melan waskien waraan.
232. Ei wanhoissa sotttajoa,
237. Nuoret souti, selkä nuoju,
238. Eipä matka ehikkänä,
* Ei ilo ilosta käynyt,
Soutu souwusta tajunnut.
241. Sowitaksen soutamahan,
250. Pyinä pyyrimet wihelti (wiherti),
Terät teirinä kujerti,
Nenä joiku joutsenena,
Perä kratso kaarnehena,
Hangat hanhina hahahti (pajahti).
Souti suoroa sujotti,
Nenätse metisen niemen,
259. Tuopa lieto Lemminkäinen,
* Tuo on nuori Joukahainen,
* Wesiliitto, laitopoika,
* Ikiliera Tieran poika,
* Ikitiera Nieran poika,
261. Osatuutta onnen itki,
Ei itkent osan wähyyttä.
270. Pilwessä pisarat suuret,
Pisaroissa laajat lammit,
Lammissa weno punanen,
Wenosessa kolme miestä,
Mies puhas perässä purren,
Mies toinen nenässä purren,
Mies kolmas kesellä purren,
281. Melan luoen luotehesta.
* Melaloiwat luotehesen.
282. Huutawi hujottelewi,
290. Uros korwen keskimmäinen?
291. Kun et tunne tuota purtta,
293. Laiwa laulajan urohon,
* Laiwa laskian (laatian) u.,
Wene wanhan Wäinämöisen,
304. Kohti pohjaista kowoa,
313. Ota minua purtehesi,
Oisin mieki miessä siellä,
330. Laiat warsinki warawat,
336. Tuki heineä tuhua;
338. Tuuli wie wenehen laian,
Wastatuuli warpehenki.
Kaheskolmatta Runo.
1. Siitä wanha Wäinämöinen,
Toinen seppo Ilmarinen,
Kolmas lieto Lemmin poika
Laskewat sinistä merta
5. Souti päiwän suowesiä,
Päiwän toisen maawesiä,
Kolmannen meriwesiä.
* Laski päiwän Päiänettä,
Toisen souti Suowanetta,
Kolmannen Elowesiä.
12. Kosken tyttö, kuohuneiti,
Wirran wierellä asuwa!
(Wihowirran wierellinen!)
28. Kukkuja kulettaissa,
32. Sylin aaltoja aseta,
Käsiwarsin waahtipäitä,
41. Puuttu pursi Wäinämöisen,
Takeltu weno jumalan;
* Puuttu pursi laulajalta,
Takahtu wene runolta;
46. Arpoa asettelewi,
Käkiähän käännyttäwi:
50. Waiko hauin hartioille,
Ween koiran koukkuluille,
Tahikko siikasen selälle,
Lohen purstolle punasen?
* Kiwellenkö, kannollenko,
Waiko wanhalle sialle,
Wai on waskirauniolle?
54. Luotosessa puuttumassa,
Meren selwällä selällä.
Waka wanha Wäinämöinen,
Jo itse menewi maalle;
Lohen on luita luotosessa,
Lohen luita, hauin päitä,
Kian kylkiluun paloja,
Mursun sääriluun muruja,
(Sorsan sääriluin muruja,)
Lohen luita sieltä otti j.n.e.
57. Pani miekkoa merehen
61. Miekka murskahti muruiksi
* Miekka mureni muruiksi
79. Sano miehille hywille,
Jotka purresta puhuwat
Wenehestä weistättäwät:
94. Puukon tuppipuoleltansa,
96. Kalan pahkoa paloiksi.
* Kalan wiiltäwi kaheksi.
98. Minkä tuosta seppo saisi,
Kunka taitawa takoisi,
Mies naati naputteleisi,
* Saisko harpun hauin luista,
Kantelon kalan ewästä,
109. Tahikka takojan luona,
112. Tuostapa tulisi soitto,
Harppu (harkko) kaunis hauinluinen,
Kantelo kalanewänen,
121. Laati harpun hauinluista,
Kantelon kalan ewästä,
Soiton kian kylkiluista.
Mist' on koppa kantelessa?
Hauin suuren hartioista.
Mistä naulat kantelessa?
Kalahauin hampahista.
Mistä kielet kantelessa?
Jouhista uwet orihin.
124. Pani naulat kantelesen
Orahista tuonen otran,
Tuonen hauin hampahista.
131. Pani kielet kantelesen
Hiwuksista Hiien ruunan,
Lemmon warsan waattehista.
* Mist' on kielet keksittynä?
Jouhet juoksewan hewosen,
Immen itkewän hiwukset.
137. Pani wanhat soittamahan,
143. Ei ilo iloksi käytä,
Eikä soitto soitannaksi,
Kunniaksi kullekkana.
Kutsu pojat, kutsu piiat
Soittamahan sormillansa,
Kutsu miehet naimattomat,
Kutsu nainehet urohot,
Ei ilo ilolle nossut,
Tarpeheksi Wäinämöisen.
151. Harpun kylmässä kylässä;
* Kantelon Sariolassa;
189. Kaikun laatian käsissä.
* Kaikkuan kaninehella.
193. Tekiänsä tienohille.
197. Itse istuksen ripahan,
* Istuwi ahokiwelle,
Löihen leikkikalliolle,
* Istuwi ilon teolle,
Laaittihen laulamahan,
* Itse istu soittamahan,
Alko soittoa somasti,
201. Otti soiton sorsanluisen,
Kantelen kalanewäsen,
203. Soitantoa Wäinämöisen,
212. Soitti ruotoista rojua,
Kalanluista kanteletta
Käsin pienin, hoikin sormin,
213. Sormet pienet pelputteli,
215. Wast' ilo ilolle käwi,
220. Ratsun jouhet raikkauwat.
221. Ei sitä metsässä ollut,
Neljäjalkaista jaloa,
223. Kolmin koikkelehtawata,
229. Honkasesta huonehesta,
230. Rinnoin aialle ajaksen,
* Rinnoin aialle asettu,
Risukolle reutoaksen,
234. Siitä kuusehen kawahti,
Korkiammalle kohosi
(Nousi puuhun korkialle,)
242. Tarkotin metsän emäntä
Wiikon päätänsä panewi,
Kuukauen kurikkoansa,
Waan kun kuuli ouon äänen,
Heti heitti suorintansa,
Awopäin, haralla hapsin,
Ilman wyöttä, helmuksitta,
Istu koiwun konkelolle,
Lepän lengolle lewesi,
(Lepän l. lehahti l. kohosi),
244. Sinihuiwihin sioksen (sujoksen),
Punasukkahan pukewi,
Kautokenkähän kapiwi
248. Siinä wiipy wiikommanki,
Puolen polwensa asuwi,
Ilon uuen uotannassa,
Soiton toisen toiwiossa.
250. Mikä lie metsässä ollut,
Käwi tarkon kuulemahan;
Mikä ilmassa ylällä
Lintuparwea parasta j.n.e.
252. Eikä tarkon ilmassana,
* Eikä ilmassa ylällä,
261. Alli aaltojen keseltä,
* Alli aalloilta wesiltä,
232. Sulhon soittawan sulosen,
285. Kaikki rihmat katkesiwat,
287. Ei sitä meressä ollut
Ewin kuusin kulkewoa,
Kaheksin wajeltawoa,
294. Lohet uipi longotellen,
Ween siiat wengotellen,
Ween hauit hangotellen,
309. Kammalla kuparisella,
Waskisella harjallansa;
314. Harja haihtu kämmenestä.
317. Rikkarinnalla tulewi,
* Rinnoin ruohosta kohosi,
* Rinnoin aalloille ajaksen,
* Rinnoin ruowolle rojahti,
Ween ryönälle rytkäysi,
319. Watsalolle waiwoaksen,
321. Soitantoa Wäinämöisen,
Iloa ikirunoisen,
225. Itki wuoret, wanku waarat,
Kaikki kalliot älisi,
Kaikki wuoret woiwotteli,
Tuhat itki Turjalaista,
Sata laulo Lappalaista.
338. Itseltäki soittajalta
* Itse itki Wäinämöinen
Soitantoansa omoa,
(Omoansa soittoansa),
Weet juoksi silmästäntä,
Toiset toisesta noruwi
Karkiammat (kariammat) karpaloita,
Pyyliämmät (pyöriämmät) pyyn munia,
Pienemmät munia pääskyn,
(Häriämmät härän päitä)
Leweille leuoillensa,
Niin siitä alemma wieri
Riweille rinnoillensa,
Wieri wieläki alemma
Pätöwille polw. j.n.e. XXXI: 175.
355. Kautti kuuen kultawyönsä
377. Sekä nuoret, jotta wanhat:
Kolmaskolmatta Runo.
4. Jo on tultihin tupahan.
Kysy Pohjolan emäntä:
Mitä wierahat sanowi,
Matkalaiset mainitsewi?
15. Hywä on sampuen hyrätä,
Kirjokannen kahnatella
Pohjolan kiwimäessä,
Waaran waskisen sisässä;
Hyw' on olla Pohjolanki
Hywän sampuen warassa.
25. Niillä Pohjolan nukutti,
Pahan wallan waiwutteli,
Paineli pakanan kansan,
41. Lukot sormin longotteli,
Käsin aukasi owia.
44. Oi sie seppo Ilmarinen,
Lankoni, emoni lapsi!
53. Sylin sampoa syleli,
Käsiwarsin käännytteli,
(Kirjokantta kallutteli),
Eipä sampo käännykkänä,
Kirjokansi kihnakkana.
77. Käsiwarsin kannattelit,
78. Kannoit sammon purtehensa,
Saattelit wenosehensa.
* Saiwat sammon purtehensa,
Wieretit wenosehensa,
Wenehesen Wäinämöisen,
Purtehen Puhantolaisen.
88 1/2. Sorkkien sotahewosen,
97. Sano seppo Ilmarinen:
132. Muurahainen musta lintu
* Muurahainen murhapoika
* Muurahainen musta koira
Se kusi kuren jalalle;
Kurki päästi kumman kulkun,
Säikähti pahan säwelen,
Sillä Pohjolan herätti,
Pahan wallan walweutti.
140. Käwi sammon katsantohon,
165. Waston Wäinölän wenettä,
* Kaaha wene Wäinämöisen,
Upota Uwantolaisen,
Sampo tänne saattaellos,
Kirjokansi kannatellos.
173. Kowin luoe turjotteli,
189. Pohjolaanki kulettaissa;
* Nähnyt näilläi wesillä;
193. Kun ma tänne läksinkänä,
206. Paljoa paremmin maltti,
Asiansa arwaeli,
212. Jospa tuuli tuikutteli,
Aallot wiskowat wenettä,
Jo oli laiatki warawat.
217. Laitto rautaista sotoa,
Teräksistä tellitteli (teljetteli);
* Soan rautasen rakenti,
Teräksisen tellitteli
Jälkeen wanhan Wäinämöisen;
220. Kun kana munasiansa,
* Kuni sorsa poikiansa,
Telkkä luopi tehtyjänsä;
223. Sata airohon urosta,
225. Sata miestä ampujata.
* Sata muuta ampujata.
* Tuhat jousella urosta.
228. Kohta sampoa tawotti.
* Kohta lähtöhön ajaksen,
Ajamahan karkulaista,
Sampoa tapoamahan,
Wenehestä Wäinämöisen.
234. Oi sie seppo Ilmarinen,
* Oi sie nuori Joukahainen
* Oi sie lieto laita poika,
* Wesiliitto, laitopoika,
* Ikiliera Tieron poika,
237. Kasisliekahan kawa'a,
* Ruokonuorahan rupia,
239. Katso pitkin Pohjan ranta.
249. Korwet kirjokoppeloita.
258. Kokko Turjasta tulewi,
Laskeksen Lapista lintu,
Siipi taiwasta siwellen,
Toinen wettä wiepraellen.
262. Ei se kokko ollekkana,
Lapin lintu lienekkänä,
270. Satalaita laiehtiwi;
* Sotalaiwa laiehtiwi;
273. Miehet kaikki miekka wyöllä,
Urot kalpio käessä.
294. Keksin kummoa wähäsen.
295. Tapasi on taskuhunsa,
Löihen kukkaroisehensa,
Tempo (löysi) piitä pikkuruisen,
Tapo tauloa wähäsen,
300. Yli oikian olansa,
304. Luowote merehen luoto,
Salasaari siunoate,
Johon purret puuttuoho,
Wenehet takeltuoho.
306. Juokse puhki Pohjan pursi,
Satahanka halki lennä!
303. Loi sen luowoksi merehen,
Karipääksi kaswatteli,
Johon puuttu Pohjan pursi,
Satahanka halkieli.
319. Laati kokon kopristansa,
Itsestänsä iskulinnun,
* Wastat siiwiksi sitowi,
Perämelan purstoksensa,
Otti wiisi wiikatetta,
Kuusi kuokan kuolioa,
Ne kyhäsi kynsiksensä.
322. Kokon kynkkäluun nenille.
333. Päähän pielen (purren) Wäinämöisen.
* Mastohon rakenteleksen.
336. Laiwa lastuin lohkiella.
339. Pahoinpa on palkka saanut
Muinosista murkkinoista,
Atrioista ainosista,
Pohjan poikien tiloilla,
Perinteillä pehmeillä.
340. Kirjokannen katsantohon,
342. Pohjan akka harwahammas
Liikahutti leukaluuta,
Purskahti punanen sappi
Kahenpuolin leukaluita,
Sillä sen soan häwitti.
374. Lastun kuusen lainehista,
Käänti kuusista meloa,
Petäjäistä järkälettä,
378. Kun yksi nimetön kynsi.
379. Miehet meiskahti merehen,
Koprin kääntywät merehen,
Käsin käyen lainehesen;
385. Puusta purtehen rawahti
388. Puusta koppelo puonnut,
391 1/2.. Wasemella warpahalla;
392. Saatti sampuen merehen,
Tuonne kaato kirjokannen,
396. Sampo mureni muruiksi,
401. Niin meni muruja paljo,
Sammon suuria muruja,
(Suurimmaisia muruja),
406. Siitä sai meri pohatta,
Maa köyhä, meri pohatta,
410. Wasten maata hyyännettä,
413. Riwan kylmähän kylähän,
Neljäskolmatta Runo.
1. Siitä sampo nostettihin,
Kirjokansi kannettihin
Nenähän utusen niemen
Wenehestä Wäinämöisen.
Kesän kennällä makasi,
Talwen kaiken tanterella,
Keskellä jywäketoa,
Jywäparkan parmahalla.
11. Pällämöiselle pojalle:
Sämpsä poika Pällämöinen!
22. Ketehen kesäorawan,
Kesä- (talwi-) kärpän kämmenehen.
Portimon perustimehen.
25. Aroja tihittämähän,
36. Pelto hapsiksi hajota,
Saoin haaroin haarottele,
62 1/2. Ennen mantu maita puuttu,
Ahti selwiä wesiä,
Kun on sampo siemeniä,
Pellerwo jywän periä.
70. Raiat nurmien rajoille,
74. Waskiwaarnahan tapasi,
81. Sillä maita mullosteli,
99. Heitti hellan wallallensa,
Olewalle onnellensa.
103. Läksi tuota tietämähän:
136. Tämän tammen taittajoa,
Puun sorian sortajoa,
Puun murhan (murskan) musertajoa,
145. Uros aaltojen kesestä,
152. Ween hattu hartioilla,
Ween saappahat jaloissa,
Uuet kintahat käessä,
Wanhat kirjat kintahissa,
Kirwes kultanen olalla,
Waskiwarsi kirwehessä,
165. Kolmehen kowasimehen,
175. Sylt' on suusta housun lahje,
Kaksi syltä kaatiosta.
185. Ison tammen tasmen luokse,
191. Lohkarehut lohkoeli,
194. Jo kaasi tulisen tammen,
204. Leikkasi ikuisen lemmen;
205. Ku on lastuja lewesi,
209. Pikatuoni pistoneuot.
269. Itselläin on ilman miekka,
Luonani awaimet onnen,
277. Miesten mielistä pahoista,
288. Tarha rautanen rakenna,
302. Itse (Sinä) Pohjolan emäntä!
310. Omiasi toukojasi,
Kylwämiäsi omia.
Sa'a rautaset rakehet, j.n.e.
321. Pohjan karjakartanoille.
Wiieskolmatta Runo.
128. Itse neuo lapsiansa,
Poikiansa suin puheli,
Tuonne työnti turmionsa,
Panewi pahansa kaikki,
140. Lapset Wuojelan lahowi,
Tauissa nimettömässä,
201. Kiwi kirsolla mäellä,
Waaran wankan liepehellä,
234. Yötä Annan aikuista.
271. Kirskasi kiwen kowaksi,
Paaen kolmeksi palaksi;
Niin kiwi k. t. j.n.e.
309. Sillä Luotolan paransi,
Poiat Wäinölän peruutti,
Tauista tawattomasta j.n.e.
310. Kaiken Wuojelan paransi.
Kuueskolmatta Runo.
3. Kätki kuun kumottamasta,
9. Yöhyt pitkä ja pimiä,
44. Tuota tulta tuuwitteli.
288. Wellimo ween emäntä,
* Wellimys ween emäntä,
Sataharjan hallitsia,
(Ahen hauan hallitsia,)
293. Tuulen tyttären tekemä,
Aallottaren keträämä;
308. Likosesta liettehestä,
Kalasesta kaartehesta,
312. Anna Ahti ahwenia,
Pistä piikkiniskasia,
Ahwenia, ihweniä,
Kaikkia ween kaloja,
Alta aawain sywäin,
Päältä mustain murain
Taan on nuotun nostimille j.n.e,
Seitsemäskolmatta Runo.
63. Panen päiwän paistamahan.
65. Joko kerran kolmannenki;
68. Portit Pohjolan näkywät,
Rautaääret ärwöttäwät,
Ulwowat pahat saranat.
* Pahat linnat liimottawat,
Pohjan ukset ummottawat,
77. Eikä suorru soutajamme;
* Eikä soutajat sowite;
78. Jalon hoikin huoparina,
91. Rapauta rannallemme.
108. Pohjan ukko, Pohjan akka
Sanowat s. t. j.n.e.
113. Miekast' on sanomat saatu,
Kalwasta katalat tieot.
129. Kun ei kuu kiwestä päässe j.n.e.
148. Leimahutti, luimahutti,
151. Päitä poikien poloisten.
195. Ylen taitawa takoja.
200. Kauan katsoin syöjän suuhun,
Partahan palan purian,
231. Taiten kyllä wastaeli:
253. Kuu oli nossut, päiwä nossut,
263. Pääsit ylös aaltoin alta,
Alta maan, alta manuen;
(Alta maan, alta manalan;)
269. Tuowos tänne tullessasi
Aina täyttä terweyttä;
272. Onni onkehen ohase,
276. Juokse (päätä) kaari kaunihina;
Kaheksaskolmatta Runo.
Toisin kuuluwat koko tässä Runossa, niinkuin osittain
muuallaki, on pitänyt heittää kirjottamatta, koska niitä
on ylön paljon, nimittäin kaikki pian metsämiehen ja ohon
luwut, joita siellä täällä jo luetaan präntättynäki ja
wasta tulee enemmin.
Yheksäskolmatta Runo.
18. Läksi merta luutimahan,
Laineita lakasemahan;
Luuti lumpehet kokohon,
Meren ruokoset rowihin,
Meren kaislat karhiloihin.
Rikka puuttu luutahansa,
Waskisehen wastahansa;
Siitä silkkunat sikesi
Mullan muikut, maan silakat.
41. Meren ristihin harasi,
Laposille aallot laski.
54. Puun wisan wetistäwänsä.
56. Mit' itket ihana neiti,
58. Kuori walkia walitat?
65. Ilossahan tuo eläwi,
Riemussa remahtelewi;
117. Itkusta ilo ikuinen,
Hywä huolesta huwitus.
124. Teki harppua halulla,
Suositteli Suomen maalla,
Kalkutteli kanteletta.
Kust' on koppa kantelessa?
Koiwusta wisaperästä.
Mist' on naulat kantelessa?
Tammesta tasaset oksat.
164. Jouhuet perittänehe?
169. Laulo ilman aikojansa,
Kuulun päiwyen kuluksi,
175. Tyttölapsen laulelewan;
* Lapsen lempi laulelewan;
193. Rautasille rappuloille,
197. Aukasi sanasen arkun,
Wirsilippahan wiritti
Poikki puolen polwillensa,
202. Immen hapsi haihahteli.
203. Soittelewi, joittelewi,
212. Someret siotteleksen.
217. Lenti kuuelta kylältä,
Pitäjältä seitsemältä
Luoksi wanhan Wäinämöisen,
222. Lenti luoksi liitätellen,
243. Hawut hangelle hajosi.
245. Kannot kaswoit pitkät oksat.
Kolmekymmenes Runo.
1. Tuopa nuori Joukahainen
Ajo tiellä wastatuksen
Kera wanhan Wäinämöisen.
* Tuo kaunis Kalewan poika
* Tuopa seppo Ilmarinen
* Tuopa lieto Lemminkäinen
4. Se on tietänsä käweli.
5. Sopi tiellä wastakkoa,
* Tulit tiellä wastaksutta,
* Tulit tiellä wastakkahan,
Aisa aisahan takistu,
Wemmel tarttu wempelehen,
Rahis rahkehen nenähän.
8. Luokki loukkihin takeltu.
9. Raswa wuotti rahkehesta,
Wesi wempelen nenästä.
* Wesa kaswo wempelehen,
Haapa aisohin yleni,
Raita suuri rahkehesen.
19. Kumpi tiennehe enämmin,
Se nyt tiellä olluohon;
Joka tiennehe wähemmin,
Se tieltä pois poiketkohon.
* Kenpi tieolla enämpi,
Senpi tiellä seisuohon;
Kenpi tieolla pahempi,
Senpi tieltä wälttyöhön.
28. Tieän mä toki wähäsen.
39. Suukkona kowalla säällä;
40. Ahwen arka märkäsuoli
* Ahwen arka märkäperse
49. Kuulin nuorra käyessäni,
Waeltaissani warahin,
Remuawan waskiwuoret,
Kalliot kajahtelewan,
Korwen ukon koirinensa
Tanssiwan tasajalassa,
Koska ennen uljas ukko,
Ukko uljas ulkomainen,
Liikutti lyhintä kieltä,
Kajahutti kanteletta
Noilla Wäinölän ahoilla,
Kalewalan kaskimailla.
54. Tieän linnuksi tiaisen,
Kyyn wiherän käärmeheksi;
Tieän terwan karkiaksi,
Mullan mustan muikiaksi,
Lipiän wihoweeksi,
Urpiaisen ukkoseksi.
59. Wesi on wanhin weljeksistä,
Kiukua meren kiwistä,
Patsas puista päähkehistä,
Kattila pataranista,
Wesi wuoresta siennyt,
Tuli tullut taiwosesta,
Rauta raukka ruostehesta.
67. Muinosia muistelmoita.
* Walehia muinosia.
70. Enimmäiset arwaelen:
Tieän kolkot kuokituksi,
Sywät kolkot kuokituksi,
(Meren kolkot kuokituksi,)
73. Sywät järwet sylkityksi,
75. Mäet myllermöitetyksi,
* Mäet mylleröitetyksi, (muller.)
* Mäet mykkylöitetyksi,
Pellerwoiset pieksetyksi,
Rewityksi lamperoiset,
Kiwet luowuksi kokohon,
79. Kuun uuen ylennetyksi,
Auringon asetetuksi,
Ojennetuksi otawan.
82. Lapsen tieto, waimon muisti,
* Lapsen on mieli, naisen tunti,
Ei urohon partasuisen.
* Ei ole siinä miehen muisto,
Eikä partasuu urohon.
85. Omat kuopat kuokkimani,
91. Ilman pielet pistämäni,
Taiwan kaaret kantamani,
Taiwoset tähyttämäni.
99. Mi sinä lienet miehiäsi
Ja kuka urohiasi?
Laulan sun weitsiksi wesille,
Lastulmoiksi lainehelle.
105. Sekä suuttu jotta säänty.
112. Ymmärrä yhet urohot,
117. Leuat liikku, pää järisi,
Waan ei hampahat hajottu,
Eikä leuat lonkaeltu.
119. Paaet paukku kalliolla,
Linnat liikku, hongat huoju,
125. Sorkin suohon sortuwaksi,
Niittyhyn niwuslihoista,
145. Jop' on tuskiksi tulewi,
Pahoin huoliksi panihen,
Painuwi pakolliseksi,
151. Myössytä pyhät sanasi,
Luowutappa luottehesi,
(Peruhuta lausiesi,)
161. Annan kultia kypärin,
Hopehia huowan täyen,
(Hopehia helman täyen,)
Oman pääni päästimeksi,
Henkeni (itseni) lunastimeksi.
166. En huoli hopeaistasi,
Kysy kurja kultiasi; (kullistasi;)
Mull' on kullat kuunikuiset,
Päiwän polwiset hopiat,
Ilman kurja kullittasi,
Hopehittasi häwytön.
(Ilkiä hopehittasi.)
175. Annan ainoan orihin;
Juosten juomahan menewi,
Juosten juomasta tulewi,
Itseksen sotia käypi,
Tappeloita tallustawi.
182. En huoli hewosestasi,
Ilkiä orisestasi;
187. Pääss' on päiwä paistamassa,
Olkaluillansa Otawa,
190. Wesipilwiä wetäwi.
196. Annan ainoan wenehen,
Itseksen sotia souti
Tuoen täytensä rahoja j.n.e.
201. Iki puolen istujaksi,
Suojaksi sopun kululle,
213. Tuli itkien kotihin,
Kallotellen kartanolle.
237. Oi on poikani polonen!
Elä itke suottakana,
Ei ole syytä itkeähäk,
Waiwoja walittoahak;
Yhesneljättä Runo.
1. Anni tytti, aino tytti
Läksi wassan taitantahan.
7. Kolmatta korotteleksen,
* Kolmatta kokoelewi,
8 1/2. Perehen parahimmalle.
9. Osmonen orosta wirkki,
Kalewainen kaskimailta,
* Osmonen orosta kirpo,
* Osmonen norosta kirku,
11. Kaswo neito minussa mielin,
Ylä muissa nuorisoissa,
Nuorisossa kaunihissa,
Kaswo kaioissa somissa
Ole haahen haljakoissa.
16. Weny wehnä wiiplosilla.
17. Anni tytti, aino tytti
21. Mitä itket Anni tytti,
Anni tytti, aino tytti?
27. Tinalangat wyöni päistä,
* Tinat wyöstäni tilahti,
Kaunoseni wyöni päästä,
48 1/2. Kultaripsut kulmiltani,
Sinisilkit silmiltäni,
(Simpsukkaiset silmiltäni,)
Punapäret pääni päältä,
Hopiaiset huuliltani.
31. Laition on laainnassa,
Kirjokorjan kirjonnassa:
52. Emo aitan portahalla
Woita kiulussa pesewi:
65. Osmonen orosta huuti,
73. Anni tytti, aino tytti,
Elä ole milläskänä;
80. Tulet muita wuolahampi;
82. Tulet muita siukiampi;
135. Awasi pahimman arkun,
137. Löysi pauloa palasen,
138. Kaheksan kapalowyötä;
Kuukistaksen, kaakistaksen,
Kuristihen kultawöillä,
Kaakistiin kapalowöillä,
Riputaksen rihmallensa;
Siitä riutu lippahalle,
Kaatu arkun kannen päälle.
151. Meni emo katsomahan,
152. Yön kahen, kolmen perästä:
* Kolmen wuoen oltuansa:
* Kolmet wuotta oltuansa:
154. Jop' on uupunt Anni tytti,
Anni tytti, aino tytti,
Saanut pauloa palasen,
Kuristanut kultawöillä,
Karistant kapalowöillä.
Emo tuosta itkemähän:
Wieres kyynel kyyättele,
Wierkää wetrehet weteni
Itkewillä ihopäillä j.n.e.
175. Helman hienon helmuswöille.
179. Sinisille sukkasille.
* Sinipäille sukkasille.
183. Kultakengän kantasille.
* Kaunihille kantapäille.
* Kaunihille kalsuillensa.
199. Rotiuwi kolme koiwuu
202. Joka koiwun latwuelle.
203. Käki kukku lemmen, lemmen,
205. Toinen kukku auon, auon,
Lapselle auottomalle,
Kolmas kukku sulon, sulon,
(Kolmas k. emon, emon,)
Lapselle emottomalle.
(Lapselle sulottomalle.)
211. Käeksellä kääriäwä,
* Käeksellä aina käywä,
* Kalan pyyössä käwiä,
216. Laski onkensa wetehen,
Ongetteli, tarkotteli.
219. Hopiainen siima winku,
223. Lohi puuttu onkehensa,
Taimen tankarautahansa.
226. Kumo kuusikaarehensa.
230. En tunne kaloa tuota.
240. On luonnon lohikalaksi.
* Luopusin lohikalaksi.
* Luonnoton lohikalaksi.
242. Kattila sepon pajassa.
Niin sano sanalla tuolla:
Oisko kuokkani kotonen,
Eli halkohakkurini?
245. Aamusiksi atrioiksi,
Murkinaisiksi muruiksi.
250. Lohi loimahti merehen,
* Lohi luonnon loiskahteli,
251. Kala kirjo kammeltihen,
* Kala kirjo kammertihen,
* Kala kirjo kimmertihen,
254. Äsken päätänsä kohotti,
Nosti kättä oikieta,
259. Kupahalta kuuennelta.
265. Oi sie hullu hulluuttasi,
Hulluuttasi, houkuuttasi,
Mieleltä wäheyttäsi!
(Wäinö mielesi wähyyttä!)
269. Wellolan wetistä neittä.
275. Emp' on sulle siksi tullut,
* En mie sulle tullukkana,
295. Jalkojesi jaksajaksi,
Mesileiwän leipojaksi.
294. Tulen wiejäksi kotihin,
312. Emo wastahan tulewi,
Emo ennätti kysyä:
Woip' on poikani polonen!
Mit' olet pahoilla mielin j.n.e.
Waka wanha Wäinämöinen
Niin sano sanalla tuolla:
Olin ma ongella olia j.n.e. (kertoin kaikki)
317. Sääntä suurta sylwättynä,
321. Ajatukseni alalla,
Toimi toisessa talossa.
327. Ei ollut kuntoa piteä
333. Missä Ahtola asuwi,
Wäinön tyttöset wenywi.
348 1/2. Siitä wanha Wäinämöinen
Paino sepponsa pajahan,
Naista kullaista kuwaapi,
Hopiaista huolittawi j.n.e.
(Samati kun ennen Ilmarinen).
Kahesneljättä Runo.
5. Toisen hirren päänsä päältä,
Sinisillä silkillänsä,
8. Ummiskengän uurtehilla.
15. Yhen heitti lypsämättä,
207. Ei tietä iseä sillä;
* Ei tietä nimeä sillä;
Isä kutsu Ilmasekse
210. Wellet werra joukkioksi,
Muu kylä nimettömäksi.
215. Tuli ukko ristimähän,
228. Kaksiwiikkonen karehti.
232 1/2. Ei ole wielä suolle wiety,
Eikä puulla päähän lyöty,
Tahi tangolla tapettu
Töistä tuhmemmistakana.
240. Laulo puisen umpipurren,
Waskilaitan päälaelle,
Rautaruuhen jalkohinsa.
241. Kuparisen kyyhätteli.
Laskea köröttelewi
Kurimuksen kulkun alle,
Kian kielen kääntimille,
248. Kantelmoinehen katosi,
Lakahtuwi lauluinensa,
_Loppu tästäkin_.