2. Sepä synty äitistänsä,
8. Wietihin Wenäjän maalle,
* Wietihinpä wierahille,
10. Sepolle Köyrötyiselle,
Wiien wiikatteen palahan,
Kuuen kuokan kuoliohon.
21. Isännältä iltasella,
Emännältä aamusella.
Työ orjan nimettäöhö,
Nimi työlle pantaoho.
24. Raiwolle rahan alanen.
20. Pantiin lapsen katsojaksi,
* Pantiin lasta katsomahan,
Katso lapsen, kaiwo silmät,
Syötti lapsen, söi itsekki,
30 1/2. Waatteet wirrassa wirutti.
31. Jo päiwänä, toissa pänä
37. Pantihin kasen ajohon,
* Pantu on kasen leikantahan
Kullan solki sorrantahan.
39. Kaato puuta kaksi kolme,
* Leikko puuta kaksi kolme,
40. Siitä hyppi kannon päähän,
* Hyppeäwi kannon päähän,
* Niin kawahti kannon päähän,
44. Sotipelto sortuoho,
Kuni huuto kuulunehe,
Kuni wierenee wihellys.
50. Kullan solki sorrannassa.
65. Siitä wyötti maan maoilla,
72. Siitä seppo Ilmarinen
Käwi itse katsomassa
Aitoa Kalewan poian,
Solukullan sortamata;
Näki päitä liikkuwia,
Raiwoja ratisewia
Aiassa pojan Kalewan,
Solukullan sortamassa.
83. Souanko wäen takoa,
Wäen miehuen nojassa,
Wai souan asun mukoa?
88. Mi on siitä soutajasta,
Ku ei soua wäen mukoa?
94. Souti hangansa hajalle,
Hangat koiwuset hajalle,
Lewitti lesen wenosen,
Wenon mäntysen menetti.
112. Mi on siitä tarpojasta,
Ku ei tarwo wäen mukahan.
114. Wäh' on wangilla wäkeä.
117. Kiwen kirsoksi rakenti,
131. Pantiin karjan paimeneksi,
135. Syöjätär paha emäntä
Kiwen leipo leipähänsä,
Paino paaen kakkuhunsa,
(Paaen paino möykkyhynsä,)
138. Wehnän päällitse weteli,
140. Pani paimenen powehen,
Sanoen sanoilla näillä.
387. Wiere wehnäkoiwukolle,
405. Pahan waimon palkan maksan?
407. Lehmät syöttelen susille,
Koukkusääret kontioille,
415. Lehmät syötteli susille,
Koukkusarwet kontioille,
423. Pure poikki pohkiasta,
Katko kaikki kantasuonet.
424. Otti torwen tollikosta,
Räpäpillin räystähiltä.
430. Wiiesti weräjän suulla.
431. Jo emäntä ouosteli,
Mistä paimen pillin saanut.
441. Torwen tuomikkopurolta;
447. Raawahat rakentamahan.
463. Susi päälle suimastaksen,
Karhu päälle kaimistaksen,
497. Tuotihin sana jälestä,
* Sana wietihin jälestä,
504. Ompa muita maammosia,
516. Ompa muita taattosia,
522. Waimosi kotona kuoli;
528. Ompa muita waimoloita,
* Omp' on naisia kylässä,
533. Soitti suolla mennessänsä,
Patakoitteli palolla,
Kullerwoitti kankahalla.
Kaksikymmenes Runo.
5. Kun oli kuollut nuori nainen,
10. Eikä wielä wiikonkana.
24. Hopehia lietoksehen,
* Hopehia walkiahan,
32. Hatuttoman hartiehen,
Päiwät lietso, yöt lepäsi,
43. Katso alle ahjoksensa,
46. Terä kulta, pää hopia;
51. Sen seppo pahoin pahastu,
Muu miero hywin hywästy.
56. Poimi kultia merestä,
Hopehia lainehista j.n.e.
* Pani kultia lisäksi,
Hopehia päälliseksi
Sykysyisen uuhen w. j.n.e.
77. Ruuna tungeksen tulesta,
Liinaharja liettehestä,
Harja kulta, pää hopia,
Kaikki waskesta kawiot;
88. Poimi kultia merestä, j.n.e.
114. Aika tyttö ahjoksesta,
Pää kulta, käet hopiat,
(Päät kullat, jalat hopiat,)
122. Ei saata sanoille naista.
* Ei saattat sanoille panna,
Eikä wirsille weteä.
* On neiti hywän näkönen,
Ei tieä tapoja neien.
(Kun oisi hywäntapainen.)
126. Heti öissä ensimmäissä
Juo tuossa lepäelewi j.n.e.
138. Nuoren neitosen nisussa,
141. Yön lepää, lepääwi toisen,
Niinp' on yönä kolmantena
Waroaksen waippahansa j.n.e.
145. Karhun taljoa kysywi.
* Karhun taljat katselewi,
Willawaipat walmistawi.
147. Ku oli kylki neittä wasten,
Waston kultaista kuwoa,
Hopiaista morsianta,
Se oli kylki kylmimässä, j.n.e.
161. Miehet nuoret naimattomat,
166. Hopiaista puolisoa;
189. Suuhun Suomelan susien,
Kitahan kirokapojen,
192. Sano seppo Ilmarinen:
Anna akka tyttäresi;
En tuota pahoin pitäisi,
Hywästi minä pitäisin,
Sylissäni syöessäni,
Käsissäni käyessäni.
Sano Pohjolan emäntä:
Ennen annan tyttäreni j.n.e.