Ja eikö se osoittanut, millaisia naiset ovat? Kokonaan vailla
maantieteellistä sekä aika- ja paikkavaistoa. _Peggy_ oli kummallisin
koko jutussa... Kuinka kauan luuli lapsi olleensa merellä? Kuinka kauan
hän kuvitteli kestävän — Jumala hänen sydäntään siunatkoon! — ennen
kuin oltaisiin asumattomilla saarilla? Kun hänet sitten laskettiin
maihin — miten ihmeessä hän saattoi _pysyä_ tietämättömänä siitä, että
Ranskan rannikolle oli vain lyhyt purjehdusmatka?
Hänellä täytyi olla iso, ontto kohta siinä, missä hänen
paikallisvaistonsa olisi pitänyt olla.
Niin tuumi Eric, omituinen.