Hämeenlinnassa,
Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,
1919.
Vihdoinkin, neljänkolmatta lyijynraskaan tunnin kuluttua, joiden aikana
ajanmittarin jyvittäin valuva hieno hiekkalanka näytti katkenneen ja
keisarinnan suojissa suhahteli alamaisesti kuiskaavia ääniä ja hääräili
toimeliaita lääkäreitä, oli englantilainen hoitajatar voinut laskea
lapsen Nikolai Aleksandrovitshin käsivarsille.
Pyöreänä ja punaisena se tirkisteli ilmeettömillä, arvoituksellisilla
silmillään pitsipielukselta, jonka kellastuneet pisteet muodostivat
säännöttömästi vierekkäin sommiteltujen kruunujen ääriviivat.