Tähän loppuu nyt kertomukseni, joka on sellainen, etteivät sitä usko
todeksi nekään, jotka eivät ole tottuneet epäilemään mitään asiaa.
Mutta minä olen siihen jo edeltäkäsin valmistunut.
Strombolin kalastajat osoittivat meille kaikkea ystävällisyyttä,
jota haaksirikkoon joutuneet voivat toivoa, ja lahjoittivat meille
vaatteita ja ruokaa.
Pari vuorokautta odotettuamme pääsimme maltalaisessa purjeveneessä
syyskuun 2 päivänä Messinaan, jossa muutaman päivän lepo virkisti
meitä kaikista vaivoistamme ja rasituksistamme.
Perjantaina syyskuun 6 päivänä lähdimme ranskalaisessa postilaivassa
_Volturnossa_ matkaan, ja kolmen päivän perästä nousimme maihin
Marseillessa, ajatellen ainoastaan yhtä asiaa, nimittäin tuota
kirottua kompassia; tämä selittämätön seikka ei lakannut minua
vaivaamasta. Syyskuun 11 päivän iltana tulimme Hampuriin.
En rupea selittämään Martan hämmästystä enkä Graübenin ihastusta.
-- Nyt kun olet sankari, sanoi rakastettava morsiameni, ei sinun
tarvitse enää lähteä luotani, Akseli!
Minä katsoin häneen, hän itki ja hymyili yht'aikaa. Saattaa
arvata, miten suurta huomiota professori Lidenbrockin palaaminen
herätti Hampurissa. Puhelias Martta oli lennättänyt uutisen hänen
matkustuksestansa maan keskipisteeseen ympäri kaupunkia. Sitä ei
kukaan tahtonut uskoa, ja vaikka professorin nähtiinkin palanneen
kotiin, ei hänen matkaansa pidetty silti totena.
Mutta Hannun täälläolo ja kertomukset Islannista muuttivat vähitellen
asian uskottavaksi.
Sedästäni tuli siis kuuluisa mies, ja minusta kuuluisan miehen
veljenpoika, ja merkitseehän sekin aina jotakin. Hampurin
kaupunkilaiset pitivät juhlan kunniaksemme. Johannaeumissa
pidettiin julkinen kokous, jossa professori kertoi matkastansa,
jättäen kuitenkin mainitsematta ne seikat, jotka olivat yhteydessä
kompassimme kanssa. Samana päivänä hän luovutti Saknussemmin
kirjoituksen kaupungin arkistoon lausuen mielipahansa senjohdosta,
että useat seikat, jotka olivat voimakkaammat kuin hänen tahtonsa,
olivat estäneet häntä seuraamasta islantilaisen matkustajan jälkiä
maan keskipisteeseen asti. Hän oli kunniassansa kaino, ja sentähden
hänen arvonsa nousi vielä enemmän.
Näin suuri kunnia tuotti hänelle tietysti kadehtijoita. Sellaisia
hänelle karttuikin, ja kun hänen teoriansa, joka perustui
tosiseikkoihin, vastusti tieteen otaksumaa maanalaisesta tulesta,
niin hän kirjallisesti ja suullisesti kävi merkillistä sanasotaa
kaikkien maiden oppineiden kanssa.
Minä puolestani en voi hyväksyä hänen teoriaansa maan jäähtymisestä.
Huolimatta kaikesta siitä mitä olen nähnyt, olen vakuutettu siitä,
että maan sisuksissa on tulta; mutta myönnän kyllä, että tähän asti
selittämättömiksi jääneet seikat voivat luonnollisten ilmiöiden
vaikutuksesta lieventää tätä lakia.
Kun näitä seikkoja juuri tutkittiin mitä kiihkeimmin, sai setäni
kokea todellista surua. Huolimatta hänen rukouksistaan lähti Hannu
Hampurista; tämä mies, jolle olimme kiitollisuuden velassa kaikesta,
ei antanut meidän maksaa velkaamme. Hannulle tuli ikävä kotimaahansa
Islantiin.
Me olimme kovin mieltyneet rehtiin linnustajaamme, emmekä suinkaan
unhoita häntä, vaikka hän onkin poissa, sillä pelastihan hän
henkemme; aion vielä kerran ennen kuolemaani käydä tervehtimässä
häntä.
Lopuksi minun tulee mainita, että tämä _matkustus maan
keskipisteeseen_ herätti tavatonta huomiota koko maailmassa. Se
painettiin ja käännettiin monelle kielelle, etevimmät sanomalehdet
painattivat tärkeimpiä kohtia siitä, ja sen ihmeitä pohdittiin,
niistä keskusteltiin, niitä väitettiin perättömiksi ja puolustettiin
yhtä innokkaasti. Kumma kyllä, setäni sai eläessään nauttia koko
ansaitsemansa kunnian, ja mr. Barnum esitti hänelle, että hän hyvin
suuresta hinnasta antaisi näytellä itseään Yhdysvalloissa.
Mutta kaikessa tässä kunniassa oli yksi ikävä seikka, tahi pikemmin
kiusa, nimittäin tuo ilkeä kompassijuttu, ja oppineelle miehelle
mokoma selittämätön ilmiö muuttuu siveelliseksi kiusaksi. Mutta
taivas soi sedälleni lopultakin häiriytymättömän onnen.
Eräänä päivänä, kun järjestelin hänen työhuoneessansa
kivennäikokoelmaa, huomasin tuon merkillisen kompassin ja otin sen
käsiini tutkakseni sitä.
Kuinka hämmästyinkään! Minulta pääsi huuto, ja professori kiiruhti
luokseni.
-- Mitä nyt? kysäisi hän.
-- Kompassi!
-- No entä sitten?
-- Neula osoittaa etelää, eikä pohjoista.
-- Mitä sanot?
-- Katsokaa itse. Sen navat ovat vaihtuneet.
-- Vaihtuneet!
Setäni katseli, vertaili ja hypähti viimein niin, että koko huone
tärähti.
Äkkiä selkeni asia hänelle ja minulle!
-- Tämä neula peijakas, huusi hän, niin pian kuin sai puhutuksi, on
osoittanut etelää aina siitä asti kuin tulimme Cap Saknussemmiin?
-- Niin, siltä näyttää!
-- Sitten on erehdyksemme selitetty. Mutta mikä ilmiö aiheutti
kompassin hairahduksen?
-- Ei ole mikään sen selvempää.
-- Selitäpä, poikaseni, sanasi!
-- Tuo tulinen pallo, joka myrskyssä Lidenbrockin merellä muutti
lautallamme raudan magneettiseksi, on aivan yksinkertaisesti
vaikuttanut kompassiimmekin!
-- Ahaa! nauroi professori, siis vain sähkön tekemä kepponen.
Tästä päivästä alkaen oli setäni onnellisin oppineista miehistä ja
minä onnellisin aviomiehistä, sillä kaunis vierlantilainen tyttöni
lakkasi olemasta holhottina talossamme ja sai korkeamman arvon, kun
hänestä tuli sekä veljentytär että aviovaimo. Sen vain mainitsen,
että hänen setänsä oli mainio professori Otto Lidenbrock, kaikkien
viiden maanosan kaikkien oppineiden maantieteellisten ja mineralogien
seurojen kirjeenvaihtajajäsen.
Viiteselitykset:
[1] Tunnettu kimnaasi Hampurissa.
[2] _Humphry Davy_ (1778-1829) oli kuuluisa englantilainen kemisti,
joka teki tärkeitä tutkimuksia sähkövirran vaikutuksista erilaisiin
kemiallisiin yhdistyksiin; hän on kaliumin ja natriumin keksijä,
jakoi ensimmäisenä veden sen alkutekijöihin, vetyyn ja happeen, ja
keksi sähkövalon. Hänen keksimänsä on myös kaivoksissa käytetty
varmuuslamppu.
[3] _Friedrich Wilhelm Humboldt_ (1769-1859), kuuluisa saksalainen
luonnontutkija ja tutkimusretkeilijä, jonka Etelä-Amerikkaan tekemät
matkat ovat olleet tavattoman tärkeät sekä kasvi- ja eläintieteelle
että muillekin luonnontieteen haaroille.
[4] _John Franklin_ (1786-1847), kuuluisa naparetkeilijä, joka
tuhoutui viimeisellä pohjoisnaparetkellään.
[5] _Edward Sabine_ (1788-1883) oli englantilainen fysiikan tutkija,
joka on tehnyt tärkeitä huomioita maamagnetismista.
[6] _A.C. Becquerel_ (1788-1878), ranskalainen sähköopin tutkija.
[7] _David Brewster_ (1781-1868), skotlantilainen fysiikan tutkija,
joka on saavuttanut mainetta valo-opin alalla.
[8] _Jean Dumas_ (1800-1884) oli ranskalainen kemisti, joka teki
tärkeitä atomipainoa koskevia tutkimuksia.
[9] _Milne Edvards_ (1800-1885) oli kuuluisa ranskalainen
eläintieteen tutkija, Cuvier'in oppilaita.
[10] "Transcendentaalisesta kristallografiasta" =
ylikokemusperäisistä kidemuodoista s.o. kristallimuodoista, joista
ei kokemuksen kautta ole mitään tietoa, mutta jotka matemaattisesti
kuitenkin voidaan edellyttää.
[11] Tarkoittanee venäläistä tiedemiestä I. v. _Struwea_ (1793-1864),
joka oli Pulkovan observatorion johtaja ja kuuluisa tähtitieteilijä.
[12] Tugendbund -- "hyveenliitto", perustettiin 1848 Königsbergissä.
Tarkoituksena oli työskennellä saksalaisen isänmaallisen hengen
elvyttämiseksi.
[13] _Vierlanden_, neljä Hampurin lähellä, Elben ja Billen välillä
olevaa piirikuntaa.
[14] Islannin kuuluisimpia historioitsijoita (1178-1241).
Hänen kirjoittamiaan ovat n.s. nuorempi _Edda_ ja yllämainittu
_Heimskringla_ -- _Riimikronikka_ on runomitallinen, kronologista
järjestystä noudattava kertomus joistakin tapahtumista, tavallinen
vanhojen historiallisten lähteitten muoto.
[15] Riimukirjoitus oli germaaneilla tavallinen; säilyi Islannissa
15:nnelle vuosisadalle.
[16] Alkemiaa, jonka päätehtäviä oli kullantekotaito, voi pitää
kemian edeltäjänä, ja useimmat keskiajan oppineet harrastivat
sitä. _Avicenna_ oli kuuluisa muhamettilainen oppinut, joka eli
noin v. 1000. -- _Roger Bacon_ (1214-1294) oli englantilainen
fransiskaanimunkki, jota vainottiin kovasti hänen fysikaalisten
ja kemiallisten kokeittensa vuoksi. Hänen sanotaan keksineen
isonnuslasin ja ilmapumpun sekä huomanneen ensimmäisenä Julianisen
kalenterin virheet. Hän taisteli munkkien siveetöntä elämää vastaan
ja vietti viimeiset elämänsä 14 vuotta vankeudessa. _Raimundus
Lullus_ (1235-1315), jumaluusoppinut ja lähetyssaarnaaja, kirjoitti
n.s. "suuren taiteen" ("ars magna"), jossa hän uskoi ratkaisseensa
kaikki viisaustieteen arvoitukset ja jonka piti saada joka mies
vakuutetuksi kristinuskon kumoamattomasta totuudesta. _Aureolus
Bombastus Paracelsus_ (1493-1541) oli sveitsiläinen lääkäri, joka
sai kärsiä vainoa uskonpuhdistusta suosivan esiintymisensä vuoksi.
Toisaalla pidetään häntä lääkintätaidon uudistajana, toisaalla
haaveilijana ja petturina. Useat hänen nimellään kulkevat teokset
eivät ole hänen kirjoittamiaan.
[17] _Galileo Galilei_ (1564-1642) oli kuuluisa matematiikan ja
tähtitieteen tutkija. Kun hän julkisesti puolusti Kopernikuksen
tähtitieteellistä järjestelmää, pakotti inkvisitsioni hänet
julkisesti peruuttamaan mielipiteensä, että "aurinko on maailman
liikkumaton keskus, ja että maa ei ole liikkumaton". Galilei
määritteli heiluriliikkeen lait ja kehitti kaukoputken soveliaaksi
tähtitieteen tarkoituksiin; siten keksi hän kuun vuoret, Jupiterin 4
kuuta, Saturnuksen renkaat ja auringonpilkut.
[18] Alster, Elben lisäjoki, virtaa Hampurin eteläpuolitse.
[19] "Utrechtin sametilla" päällystetylle tuolille; eräs tällä
nimellä tunnettu huonekalukangas.
[20] Laite, jota käytetään osoittamaan sähkön kokoontumista.
[21] Pitää olla Hendersson: Skotlantilainen pappi, joka muutti
Kööpenhaminaan ja matkusteli Islannissa Engl. Pipliaseuran lähettinä.
[22] Vuoren nimi on tanskaksi: Snäfials-Jökull.
[23] Snäfials-tulivuorella oli purkaus vielä v. 1821, joten tekijän
tiedonanto on virheellinen.
[24] _Fourier_ (1768-1830) oli ranskalainen tiedemies, jonka
teos "Lämmön analyyttinen teoria" muodostaa käännekohdan lämmön
tutkimisessa.
[25] _S.D. Poisson_ (1781-1840) oli kuuluisa ranskalainen
matemaatikko, joka on suorittanut tärkeitä tutkimuksia matemaattisen
fysiikan alalla.
[26] Tekijän kuvaus Kööpenhaminasta on vanhentunut.
[27] Vielä toimiva tulivuori.
[28] Islannin lounainen niemi.
[29] _Olafsen_ ja _Povlsen_, edellinen luonnontutkija, jälkimmäinen
lääkäri, kävivät tutkimassa Islannin luontoa ja oloja Kööpenhaminan
tiedeseuran toimesta.
[30] _La Recherche_-laivan lähetti amiraali Duperre vuonna
1835 etsimään jäännöksiä Blossevillen retkikunnasta ja _La
Lillois_-laivasta, josta ei koskaan saatu tietoa.
[31] Ruhmkorffin koneessa on Bunsenin sähköpatteri pantu
vaikuttamaan kromihappoisella kalilla, joka ei levitä mitään hajua;
induktionirulla johtaa patterissa syntyvän sähkön erityiseen
lyhtyyn. Tässä lyhdyssä on ilmaton lasitorvi. Kun kone toimii,
niin lasiputkeen jäänyt hapen jäännös käy loistavaksi kehittäen
valkoisen pysyväisen valon. Patteri ja sähkölanka säilytetään
nahkaisessa pussissa, jonka matkustaja kantaa hihnassa olkapäällään.
Lyhty sovitetaan ulommaksi ruumiista, ja se antaa kylliksi
valoa synkimmässäkin pimeydessä; tarvitsematta pelätä ympärillä
olevien kaasujen syttyvän, voipi tämän lyhdyn valossa tunkeutua
tulenarimpienkin kaasujen keskeen, eikä se sammu syvimmässäkään
vedessä. Ruhmkorff oli oppinut ja taitava fysiikan tutkija. Hänen
suuri keksintönsä on _induktionirulla_, jonka avulla saadaan voimakas
sähkövirta. Vuonna 1864 hän sai 50,000 frangin suuruisen palkinnon,
jonka Ranskan valtio oli luvannut älykkäimmälle sähkön käytäntöön
sovelluttajalle.
[32] Ja osoittipa kohtalo meille minkä tien hyvänsä, seuratkaamme
sitä.
[33] _Trakytiksi_ sanotaan erästä tulivuorikivilajia, joka on
väriltään vaaleata ja rakenteeltaan kidemäistä; sen pääosana on
_sanidin_ lasimainen kali-maasälpä ja katinkulta.
[34] Islantilaisen talonpojan pirtti.
[35] Hvalfjörd ja Kollafjörd, Faxa-vuonon lahtia.
[36] Penikulmalla tarkoitetaan tässä saksal. penikulmaa, 7,5 km.
[37] Orografia = vuorien rakennetta käsittelevä tiede.
[38] "Karsta" on käytetty merkitsemään sitä tuliperäistä kivilaji,
joka tunnetaan nimellä "tuffi".
[39] _Syeniitti_ on kiderakeista, graniittia muistuttavaa, harmaata
tai punaista tuliperäistä kivilajia.
[40] Seuraava geologisten kausien luettelo on lukijalle valaiseva;
nuorin eli nykyinen kausi on ylinnä: