Samoin ovat lukusanat kaikkialla jokseenkin samat.[18]

Tämä riittänee antamaan Carmenin lukijoille edullisen ajatuksen

mustalaistutkimuksistani. Päätän teokseni eräällä sananlaskulla, joka

sattumalta johtuu mieleeni: _en retudi panda nasti abela macha_, s.o.

suljettuun suuhun ei kärpänen lennä.

Viiteselitykset:

[1] Andalusialaisten s on vieno, c:n ja z:n välillä, jonka viime

mainitun espanjalaiset ääntävät samoin kuin englantilaiset th:n.

Senjor-sanan ääntämistavasta erottaa heti andalusialaisen.

[2] Nämä etuoikeutetut "maakunnat", joilla oli omat lakinsa, (?)

fueros, käsittivät Alavan, Biskaijan Guipuzcoan ja osan Navarraa,

joissa kaikissa väestö puhuu baskin kieltä.

[3] Neveria on kahvila eli etupäässä espanjalainen jäätelöravintola;

tällaisia neverioita löytyy melkein jokaisessa espanjalaisessa

kylässä.

[4] Kaikki muukalaiset, jotka vain eivät matkusta silkki- ja

karttuuni-näytteiden kanssa, käyvät Espanjassa englantilaisista,

inglesitos. Sama on laita myöskin itämailla, esim. Kolkiissa y.m.

[5] V. 1830 oli aatelistolla vielä tämä etuoikeutena. Mutta

perustuslaillisen hallituksen aikana saavutti myöskin porvaristo ja

alhaiso oikeuden tähän ylimykselliseen rangaistustapaan.

[6] Sininen hamonen kuuluu Navarrassa ja baskilaisissa maakunnissa

talonpoikaisnaisten kansallispukuun.

[7] Pintar on javeque = maalata espanjalainen purjealus joiden kyljet

enimmäkseen ovat punaisilla ja valkoisilla rannuilla maalatut.

[8] "_Manjana serà otro dia_" on espanjalainen sananlasku.

[9] Useimmissa Sevillan taloissa löytyy porttiholvien ympäröimä

sisäpiha, joka on katettu kangaskatolla: päiviksi vedetään se

pihan ylitse, illoiksi taas poistetaan se. Kadulle vievä portti on

melkein aina avoinna ja pihojen välisen portin suulla on sangen

hienotekoisella rautaportilla suljettava solakäytävä.

[10] Kuningas don Pedro, joka tavallisesti käy liikanimellä julma,

vaikka kuningatar Isabella Katoolilainen aina nimitti häntä

Oikeamieliseksi, käveli mielellänsä illoin Sevillan katuja etsien

seikkailuja, kuten kaliffi Harun-al-Rashid aikoinansa. Eräänä iltana

joutui hän autiolla kadulla riitaan serenadia laulavan nuoren miehen

kanssa. Riidasta kehittyi kaksintaistelu ja kuningas surmasi tuon

lemmentulta palavan aatelismiehen. Miekkain kalskeeseen herännyt

ämmä pisti päänsä ulos akkunasta valaisten kohtausta pienellä

lampulla eli candilejolla. Naksuvista polvista tunsi akka toisen

taistelijoista kuninkaaksi, joka muuten oli voimakas ja norja

mies. Seuraavana päivänä ilmoitti kaupungin yhteisneuvosto asian

kuninkaalle. -- "Oletteko saanut murhaajan kiinni?" kysyi kuningatar.

-- "Olemme, sire." -- "No, miksi ei häntä ole vielä rangaistu?" --

"Odotamme kuninkaan käskyä", vastattiin. -- "Toimikaa lain mukaan",

käski kuningas, joka juuri oli allekirjoittanut määräyksen, että

jokainen ken tavataan kaksintaistelussa on mestattava ja hänen päänsä

taistelupaikalle asetettava. Neuvosto keksi sellaisen keinon, että

veistätti kivestä kuninkaan rintakuvan ja asetti sen murhapaikan

luona olevan kivimuurin seinäkomeroon. Keksintö oli kuninkaasta ja

Sevillan asukkaiden mielestä hyvä. Katu sai nimensä ämmän, ainoan

todistajan lampusta, kertoo kansantarina; Zunjiga kertoo jutun hiukan

eriävästi (Annales de Sevilla II p. 136). Candilejo-katu löytyy

Sevillassa yhä vielä samoin kuin tuo pieni rintakuvakin, vaikka tämä

kuitenkin on uusittu. Entinen oli jo 17-sataluvulla pahasti kulunut

ja sen vuoksi teetti kaupungin neuvosto uuden samanlaisen.

[11] Puoliso mustalaiskielellä rom; vaimo romi.

[12] _Calo_, fem. _calli_, monikkom. _cales_ merkitsee sanan mukaan

musta ja siitä mustalainen.

[13] Espanjalaisilla rakuunoilla on nim. keltainen univormu.

[14] Nauharusetin -- la divison -- väri ilmaisee, miltä laitumelta

härkä on tuotu. Härän nahkaan on se kiinnitetty pienellä koukulla;

Espanjassa pidetään sitä suurimpana kohteliaisuutena, jos

härkätaistelija (picador) irroittaa rusetin vielä elossa olevan härän

niskasta ja tarjoaa sen jollekin naiselle.

[15] Maria Padillaa on syytetty kuningas don Pedron noitumisesta.

Eräs kansan tarina tietää että hän on lahjoittanut kuningatar Blanca

de Bourbonille kultaisen vyön, joka näytti kuninkaasta elävältä

käärmeeltä. Sen vuoksi ei kuningas tätä onnetonta prinsessaa sietänyt

nähdä.

[16] Saksan mustalaiset, jotka tosin tuntevat nimityksen _calé_,

eivät kuitenkaan omista mielellänsä tätä nimeä, vaan kutsuvat

itseänsä nimellä _romane tchavé_.

[17] Erään esimerkin, jonka tekijä lainaa Borrowin teoksesta, olen

jättänyt pois. Suomentaja.

[18] Tästä on jätetty pois pari sivua pitkä kappale, joka koskettelee

eräitä Saksan ja Ranskan mustalaisten kielimuotoja. Suomentaja.

Carmen: Espanjalaisen mustalaistytön elämäntarina · 第 9 / 9 题