Sinä lupasit tulla.
Minä odotan sua.
On koetellulla
kyky unhottua.
Sill'aikaa pesen käteni,
rukoilen sielun puhtaaksi.
Vielä kerran nostan katseen taivoon,
astun alas syvimpähän kaivoon.
Menen meren poikki, vuoriteitä,
erämaita, mahtavia kaupungeita.
Etsin vielä kerran...
Rakas, rakas,
kuka kuolon kielissä jo makas,
edes hädän lailla laukatkoon,
vielä aikaa on sen verran,
Herra minua auttakoon!
Ah, en enää ole lapsi,
viaton en kultahapsi.
Pahempaa en tehnytkään
vain maltiton olin lempimään
Nyt olen rikkonut kuten muutkin,
langennut kuten muut himosuutkin, —
rypenyt liejuja likasia
käyttänyt keinoja halvimpia,
Rakas, rakas,
niin tehnyt olen.
Nyt seurauksen polkuja polen.
Niin tehnyt olen, tiedätkö miksi?
Minä luulen, luulen, että vain siksi,
epätoivoni tähtes oli niin suuri,
hätäni eessä ylipääsemätön muuri.
Olin kuin synnissä sieluas lähempänä,
pahan kautta toivoin päivänä päätyvänä
vielä kerran päästä sun luokses.
Rakas,
niin kaihosin sun vuokses.
En enää tahdo tehdä niin...
Saan jälleen nousta aatemaihin kirkkaimpiin.
Et mua hemme-haaveiluista soimaa,
uskot jo, on hyvän kauniissani voimaa.
Sen tiedän ei polkuni edessä yksi vuori,
ei sisimmän verhona yksi kuori,
ei ravinto maaemon yksi nisä,
ei rikka liemessä lisä!
Tuhannen tuhatta nimetöntä lie,
ah, viittoilkaa tuo jumalien tie.
Rakas,
tiedätkö sinä elon määrän tään
korkeimman ihmisen määrän pään?
Jos maaliin — naisen maaliin — saavun
saan ylle verinpoimitun jalokivikaavun,
alkaisi kerran paluun voittoretki,
on toivoni vain elää yksi hetki.
Lie tuo pientä, lie tuo suurta,
on siinä sanomattomani ikijuurta,
oi suuri, rakas.
Sinä selittämätön rakas,
Sinä takasin kutsumaton tunne,
Sinä minun: mistä, miksi ja kunne?
Sano mulle silloin, mitä tehdä saan.
Mikä on lempivän suurinta kuollessaan.
* * * * *
Teokseen käsin tehdyt muutokset ja lisäykset: Kannessa omistus: Herra
Olaf Homénille aina kiitollisena kalleimmasta muistosta t.
[1] MERELLÄ
Jäiden alla turmat ammuu.
[2] PIAZZA MICHELANGELO
Jo silmäni xxx kastuu. (Epäselvä lisäys.)
[3] ORVIETO
Unelmissa aroin onnin uinun.
[4] Iltasoiton Duomosta niin hartaan, vienon.
[5] CASENTINO
lampeen himoo, vitkaan siirtyy.
[6] SOTA
arvellen orhi raukka seisahtui,
[7] CRYSANTHEMUM
Kun ruskoväri vaalee sai jo mätää
[8] TAMMIKUUN AAMU
Kosken yllä sumua veen,
[9] SINÄ
onko sinulla sielu?