Päiväkirjansa on Löfving lopettanut Porissa 1734. Se säilytetään Porvoon
lyseon kirjastossa ja sen mukana on useita muitakin Löfvingin papereita.
Niistä käy selville, että hän ainakin edellämainittuun vuoteen saakka on
elänyt suuressa köyhyydessä. Nähtävästi katkeroituneena siitä, ettei
hänelle ansioistaan ja kapteeninarvostaan huolimatta oltu annettu mitään
virkaa, lähettää hän v. 1735 kuninkaalliselle majesteetille
anomuskirjeen, jossa hän pyytää päästä Ruotsin alamaisuudesta
muuttaakseen syntymäkaupunkiinsa Narvaan sekä pyrkiäkseen Venäjän
keisarikunnan palvelukseen. Tämän anomuksen johdosta vaati kuningas
sotakollegion mietintöä ja mainittu virasto pitääkin viisaampana saada
Löfving pysytetyksi valtakunnassa, jota varten hänelle ehdotetaan
annettavaksi joko ruotuväen kapteenin virka tai jokin kruununtila.
Löfving saikin sitten tämän johdosta Hommanäsin tilan Porvoon pitäjässä.
N.s. Pikkuvihan puhjettua v. 1741 oli tuo kokenut partioretkeilijä taas
mukana, sillä hänen tiedetään silloin m.m. karkoittaneen venäläiset
Hailuodosta. Mitään omia muistiinpanoja ei Löfving tässä sodassa
kokemistaan vaiheista ole kuitenkaan jättänyt.--Myöhemmällä iällään oli
hänellä majurin arvo. Oltuaan kahdesti naimisissa kuoli hän 87-vuotiaana
Hommanäsissä 22 p:nä lokak. 1777.
* * * * *