_Orja_:
Aarre sull' ois verraton
ja olos oivaks tuntisit.
_Demea_:
— ma varoitukseks
sun ripustaisin.
_Orja_:
Miksi? Ma niitä teinkään?
_Demea_:
Kun kaikk' on hullusti, kun suuri häväistys
töin tuskin villaisella saatiin painetuks,
sa, roisto, pidät hauskaa.
_Orja_: