20. Kyyhkyn-pojat.

1. Kuusi suojass' oksillansa

Kyyhkylinnun pesää,

Jossa emo poikiansa

Hoiti kaiken kesää,

Hoiti niinkuin äiti aivan,

Näki yöt ja päivät vaivan.

2. Kasvoi pojat, viel' ei lennä —

Kuherrusta kuultiin:

"Pakohon täst' ei nyt mennä",

Pesässä niin luultiin,

Vaikka usein pesän luoksi

Kalle Villen kanssa juoksi.

3. "Häkkilinnut siivot noista

Kyyhkysistä saisi,

Olispa hauskaa kaikenmoista,

Kun nuo kasvattaisi."

Vaan ei poikain päähän lennä,

Mit' ois häkkiin itse mennä.

4. Poiss' on emo. Pienet puusta

Häkkiin työnnetähän;

Nähdäkään ne ei saa kuusta —

Kylään riennetähän.

Siellä kauhistuvat uutta —

Rautahäkin vankeutta.

5. Ville, Kalle ylpeästi

Voitto-riemuissansa

Äidilleen nyt kiireisesti

Näytti saalistansa:

"Onhan saalis kumma saatu,

Äiti, huomaapas sen laatu!"

6. Murentui nyt äidin mieli,

Kasvot synkistyivät,

Nuhteihin sai hellä kieli,

Silmät kyyneltyivät:

"Ah, jos vaan ei voima Herran

Sois teit' orjuutehen kerran!

7. Joutuin linnut paikkahansa

Viekää! Rukoilkaatte,

Että vapauden kansa

Aina olla saatte,

Eikä häkkilinnun lailla

Orja, vapautta vailla."

Runoja lapsille 2 · 第 18 / 25 题