kerrottiin seuraava juttu: Eräs "Noki-Matti" niminen mies oli kerran
ottanut kaivaaksensa täältä rahaa. Kun rahaa kaivetaan, niin pitää
oleman ääneti, sen arvaa. Mutta kun Noki-Matti, kauan kaiveltuansa
ahkeroittuansa, viimein löysi raha-arkun ja juuri oli sitä haudasta
nostamaisillansa, niin ärjäsi hän kovan vaivansa vimmassa: "aha,
perkele, jopa ma sun sain!" -- ja samassa painui arkku iki päiviksi
maahan.
[42] Tämän kivikirveen olen jättänyt Yliopiston kokoilemiin.
[43] Ylioppilas Carlenius, joka minua ennen oli täällä matkustellut, on
kenties onnistunut saamaan tämän.
[44] Limingan nimeä selitettäessä on taas huomaaminen Mathesius'en
kummalliset arvelut. Liminka tulee, miettii hän, Lami eli Lima
nimisestä kansasta, mikä taas on nimensä saanut hebrealaisesta sanasta
lamah = kansa, suku, samasta juuresta lähtevä, josta sitten on tullut
sana lauma = joukko, paljous. "Sillä -- sanoo hän -- niinkuin kaikki
tietävät, että meidän Pohjanmaamme ihmisen-siittämisestä on Etelämaita
paljoa runsaampi, niin on kansa täällä kenties sikiäväisyydestänsä
saanut nimensä, mikä on tullut merkitsemään kansaa, joka harvoista
valta-äiteistä polveutuu. Eipä voikaan kukaan kieltää, saman
sikiäväisyyden löytyvän muissakin Pohjanmaan osissa, joten tämä
nimijohdatus ei millään tavalla näytä uskomattomalta."
[45] Vrt. "Linnastenkangas" Wihannissa, "Linnala" Paavolassa y.m.
[46] V. pastori K.I. Hällfors, joka mua muuallekin suosiollisesti
seurasi, kävi kanssani Lapinkangastakin tarkastamassa.
[47] Disp. De Urbe Uloa.
[48] Kenties kuuluu linnoitus "suuren venäläissodan" aikaan,
jolloin Venäläiset Kemissäkin kävivät. Mahdollistapa olisi myös,
että se kuuluisi 1580-95 vuosien sotavehkeisin. Mutta kenties tässä
ei tarvinnekaan ajatella varsinaista linnoitusta, vaan ainoastaan
esm. jonkunmoista varustusta vaan, joka olisi sotavuosina rakennettu
kirkon ympäri, kun uusi kirkko rakennettiin vanhan palaneen sijaan. --
Kaikella tällä on kuitenkin paikka joutunut salaluuloon ja on, samaten
kuin muutkin senkaltaiset paikat, sekin saanut haltiansa, niinkuin
seuraava juttu osoittaa: Kummulla on viimeisinä aikoina seisonut mylly,
joka on ollut Nikulan. Kerran kun oli niin kiire aika, että jauhaminen
pitkitettiin yön pitkään, oli myllärille äkkiä ilmestynyt valkeaan
paitaan puettu olento, joka myllärille oli virkkanut: "Anna minun luuni
rauhassa täällä levätä, äläkä untani estä!" Hämmästyneenä oli omistaja
silloin seisottanut myllyn, ja kiitollisuudesta tästä oli ilmiö hälle
ilmoittanut aarteen, joka olisi löydettävä samasta paikasta missä linna
oli seisonut. Mylläri kaivoi ja löysi aarteen, tuli rikkaaksi ja muutti
myllyn. -- Hautoja ja luita on löydetty kummun ympärisestä entisestä
hautausmaasta, joka nyt on pelloksi raivattu.
[49] Y. Koskinen Nuija Sota II s. 15. -- Vrt. Solovetin kronikaa, Suomi
1843. Limingan ostrogista.
[50] Mintähden kirkko juuri tämän vanhan historiallisen muiston
päälle rakennettiin, on vaikea ymmärtää. Jos edes kuvakaan tästä
linnoituksesta otettiin, ennenkuin se kirkonsijaksi hajotettiin, siitä
ei tietoa. Kerrotaan kuitenkin, että linnoitus olisi silloin vielä
ollut selvästi näkyvissä.
[51] Muistoonpanoistani, tehdyt vaellusmatkalla 1855, olen havainnut,
että todellakin Wäisälänmäki niminen vuori on Onkiveden rannalla, missä
se on seudun korkeinna kumpuna.
[52] Syistä, jotka alussa jo mainitsin, en katsonut tarvitsevani
kauemmin aikaa tässä pitäjässä viipyä, jonkatähden paikkakunnan
tarutkin jäivät kokoilematta. Sitä myöten kuin sivumennessä kerkesin
näitä kysyä, näyttää minusta kuin jos olisi paikkakunta näistä
tämmöisistä melkeen köyhä. Puhumatta 1808-9 vuoden suurista muistoista,
muistaa kansa vielä isoa vihaa. Täälläkin kävivät Venäläiset XVI
vuosisadan loppupuolen meteleissä ja polttivat täällä kirkonkin 1591.
[53] "Jos itse vanha kirkonhuone on muutettu Kirkonluodosta nykyiseen
kirkonpaikkaan, sitä ei varmaan tiedetä. Nykyisellä kirkkomäellä
muistetaan kuitenkin vanhan huoneen seisoneen, millä huoneella,
joka oli pituudeltansa ja leveydeltänsä yhtämittainen vanhan
kirkonperustuksen kanssa Kirkonluodolla, olisi kumpasessa sivuseinässä
ollut pylväs. Sisältänsä oli huone varustetta alttaripöydällä,
penkeillä, kuvilla ja lauluilla; mutta sakaristoa ei ollut. Kuitenkaan
ei muista kukaan muuta, kuin että tämä huone olisi ollut pitäjäntupa,
jossa pitäjänkokouksia on pidetty, ja että papisto siellä toimitti
jumalanpalveluksia, kun oli kova pakkanen. Sanottuihin asioihin katsoen
on kuitenkin todennäköistä, että huonetta on, vanhan kirkon muuttamisen
jälkeen, käytetty kirkkona ennenkuin uusi kirkko oli rakennettu. Tähän
kirkkoon on sitten pantu kuvia, joiden joukossa kuva neitsy Maariasta
lapsensa kanssa on kaunis ja kaunistettu kalliilla kultauksella.
Muutoin löytyy täällä vanhoja paavillisia kirjoja munkkistyylillä
präntätyitä, niinkuin myös pari maalattua keppiä, joita epäilemättä on
käytetty soittoina paavikunnan aikana".
Näin kertovat eräät Salon kirkonkirjastoon kuuluvat kirjoitukset.
Nämät, jotka ovat osa niitä kirjoituksia, jotka tästä kirjastosta ovat
kadonneet, ovat tuntemattomien tapausten jälkeen tulleet pelastetuiksi
kauppias Sovelius'en kautta ja häneltä aiotut annettaviksi arkistoon
takasin. Suosiollisen avun kautta olin minä tilaisuudessa saada
näitä kirjoituksia lukea ja niistä kirjoittaa, mitä minun aineelleni
sopivaksi näytti.
[54] Yksi näitä kerrottakoon tässä näytteeksi, kuinka vapaasti
kansankuvitus kohtelee kaikkia ajanmääräyksiä ja kuinka luontevasti se
käyttää anakronismeja. Hummastenvaaralla oli näet Jättiläisiä asunut
ammoisista ajoista. Sattuipa näin ajan kuluessa, että Braahen kaupunki
rakennettiin. Jättiläiset eivät tätä pahastuneet, vaan läksivät
Hummastenvaaralta veneillänsä kaupunkia katsomaan ja poikkesivat
niinkuin suuret herrat ainakin sisään kaupungin rikkahimman porvarin
Sovion taloon. (Sovio -- nykyään Sovellus -- on kaupungin vanhimpia
sukuja). Täällä tahtoivat he porvarilta tervetulijaisiksi "halstoopin
ryypyn", jonka he kerrassaan itsekukin joivat pohjaan, ja kun he sitten
taas palasivat kotiin, ottivat he vaivatta kaksi suolasäkkiä kainaloon.
Tästä sanottiinkin: "aika miehet läksivät aika taloon". Anakronismi
on siinä, kun tehdään Jättiläiset yhdenaikuisiksi Braahen kaupungin
kanssa, ja Braahen kaupungin kuvaillaan olleen rakennettuna siihen
aikaan, kun Hummastenvaara vielä oli saarena -- koska Jätit soudellen
kulkivat -- s.t.s. aikaan, jolloin se paikka, missä kaupunki nyt
seisoo, tuskin vielä oli vedestä kohonnut.
[55] V. maanmittari Juvelius, joka ammattinsa kautta on ollut
tilaisuudessa hankkimaan useita tietoja muinaisista muistomerkeistä
näissä paikoin, ja on muinaistutkintoon hyvin mielistynyt,
suosiollisesti on antanut havainnoistansa mulle osaa.
[56] Mustakangas ja Vähä, maanmitt. Juvelius.
[57] Sivumennen mainittakoon tässä erästä, neljänneksen matkaa
Kastellista erämaissa olevata, luolaa, koska vallan luultavaa on, että
se ennen muinoin on ollut jonkun köyhän Lappalaisen yksinkertainen
koti. Luola on eräässä kivikkomäessä Kastellin eteläpuolella.
Sen ulkomuodosta saapi parhaan ymmärteen, jos ajattelee niitä
Druidi-alttareita ("Dös, Dyss"), joista Nilson, Skand. Nord. Urinnev.
Kap. VI, puhuu, ja joista hän, kuvalehdellä XVII kuva 204, antaa
kuvauksen. Nämät Druidi-alttarit olivat rakennetut siten, että litteä
kivi oli pantu kahden muun litteän kiven päälle, mitkä jälkimäiset
olivat kannallensa pystytetyt. Sama rakennustapa on tällä luolalla.
Eroitus on kuitenkin aivan silmin-nähtävä. Sillä ensinkin ovat ne
kivet, jotka päällänsä kantavat katon, maaperäisiä ja kiintonaisia, ja
toiseksi on kattokivikin niin summattoman suuri, ettei ihmisten voima
ole sitä sinne voinut asettaa, puhumatta siitä, että se ylipuoleltansa
ei ole litteä, vaan töyrykäs. Kaikki osoittaa luonnon luomaa. Suu
elikkä ovi on niin ahdas ja matala, että ainoastaan kontaten pääsee
sisälle, mutta sisäpuolelta lavenee luola ja muodostaa niinkuin
kaksi kammiota. Katto näytti savusta mustenneelta ja kivet tulen
polttamilta. Siinä paikoin, missä kattokivi ei tiheään sopinut yhteen
alustansa kanssa, vaan jätti lomia välillensä, olivat nämät lomat
tukitut pienillä kivillä -- selviä merkkejä ihmistyöstä. Kun luolan
lattia on suuta alempana ja kallahtava, on vesi vienyt luolaan multaa,
santaa, lehtiä ja muuta roskaa, niin että luola nyt on matalampi kuin
se nähtävästi ennen on ollut.
[58] Kastelli (Castellum) ja Linnala ovat nähtävästi saaneet nimensä
siitä, että ne ovat Salosien linnan naapuri-taloja. Silveri siitä, että
sen pelloista on löydetty hopeaa (silfver).
[59] Vertaeleva taulu, josta näkee täällä kuvattujen linnain mitat,
jalka-mitassa määrätyt:
Nimet Koko linnoitus Itse muuri
poikkimitaten
Pituus. Leveys. Korkeus. Leveys.
Linnankangas (Siikajoella) 93 62 noin 2 noin 6
Pesuankangas " 106 74 2-4 (5) 12
Metelinkirkko (Iissä) 126 90 2-4 10-12
Jättiläisten linna (Salossa) 175 112 6 20
[60] Jos se vastedes vielä löydettäisiin, on postimestari Wallenius
suosiollisesti luvannut sen tänne lähettää.
[61] Minun seurassani oli tässä tilassa Fredrik Alfr. Saxbäck vainaja,
jonka kanssa jo kesänä 1861 kävin näitä muinaisjätteitä tutkimassa.
[62] Näistä n.k. Jättiläisten haudoista muutama sananen. Yleisesti
johdetaan niitä Lappalaisiin, ja tämä lieneekin oikeen. Mutta kumma on,
ettei näitä tämmöisiä löydy joka paikassa muuallakin, missä Lappalaisia
nähtävästi on asunut. Niinpä niitä ei löydy esm. Siikajoella,
Limingalla, Torniossa y.m. Ainoastaan Iissä näin samanlaisia,
nimittäin Konttikankaalla. Ja kuitenkin ovat Lappalaiset asuneet
mainituissakin pitäjissä. Miksi ei siis täälläkin tämmöisiä?
(Vrt. Arvids. Rühs, Bih. s. 127 muist.).
[63] Maarian kuva sanottiin olevan jonkun paavin lahjoittama, mutta
minkä? milloin? -- Niiden pyhäin miesten joukossa, mitkä ovat Maarian
kuvan kaapin-ovilla kuvatut, on myös pispa Henrik, seisoen Lallin (?)
päällä; muut ovat epäselvät. Brigittan kaapin-ovilla on muiden joukossa
myös "Ericus Rex".
[64] Ks. silloisen porimestari Konst. Hildénin kirjoitusta Braahen
kaupungista, painettu Oulun Viikko-Sanomissa 1860.
[65] Ks. Stenbäck: Beskrifning öfver Brahestad 1769.