AGNES (nostaa päätään). Isä? Mitä —?
ULJAALA. Maltahan! (Menee nopeasti vasemmalle ovelle.) Herra
Paukkainen! Tulkaahan tänne! (Tulee alas.)
PAUKKAINEN (tulee).
ULJAALA. Minä haluan tässä ilmottaa, että herra Tela on eronnut meidän
liikkeestämme — ja että herra Paukkainen siirtyy varajohtajan paikalle
— ehdoilla — joista äsken keskustelimme — mitä?
PAUKKAINEN. Minun puolestani — tietysti! Minä kiitän luottamuksesta,
jonka täyttäminen minua velvottaa paljoon.
ULJAALA (hauskasti ja iloisesti, koettaen lievittää kohtauksen
kiusallista jännitystä). Tämä kaikki sentähden, että — että herra
Paukkainen saisi rankaisematta korjailla kiertokirjeitä!
PAUKKAINEN (hymyillen). Veri well!
ULJAALA (äkkiä). No, herra varajohtaja! Ostammeko hra Röytön tontin,
joka olisi erinomainen —
PAUKKAINEN. Mekö? (Naurahtaa.) Emme ikinä.
ULJAALA (Telalle). Vähitellen asiat selviävät — mitä?
TELA (nyökkää ja katsoo sitten Agnesta, joka odottaen ja ihmetellen
katselee toisia).
ULJAALA (lyö käsiään yhteen). Mari! Mari hoi! Tulehan tänne!
MARI (tulee kiireisenä ovelta, jonka raosta hän on salaa kurkistellut).
ULJAALA. Valmista meille jotakin suunavausta — että saamme
asianomaisella tavalla tehdä julkiseksi tyttäreni ja herra Telan
salakihlauksen.
AGNES (rientää isänsä kaulaan). Oi — rakas isä — kiitos!