ROUVA. Vaiti! Isä tulee. Tietäkää nyt, mitä sanotte!
ULJAALA (tulee tyynenä ja hillittynä, nyökäyttäen lievästi Telalle,
joka kumartaa. Uljaala pysähtyy). Minulla olisi oikeastaan
kahdenkeskistä asiaa herra Telalle — mutta —
AGNES (juoksee isän luo). Me tiedämme mitä se on — emmekö me saa olla
mukana?
ULJAALA (katsoo Agnesta silmiin, silittää sitten päätä). Kyllä — minun
puolestani. (Istuu sohvaan.) Istutaan sitten!
AGNES (mennessään Telan ohi, tarjoaa hänelle tuolin). Ole hyvä! (Istuu
sitten sohvalle äidin viereen.)