Kun yö tuli, jäi Marianne lepotuoliinsa ikkunan ääreen. Hän lepäsi
siinä puoliksi makaavassa asennossa kuin ristillä, tekemättä
ainoatakaan liikettä. Ikkunat olivat auki ja yö ihana; kuu levitti
hohdettaan muuten pimeään huoneeseen, ja ilma oli viileä runsaitten
sadekuurojen jäljiltä. Mutta jano ahdisti häntä sietämättömästi
huolimatta tästä yön viileydestä. Hän ei voi nauttia teetä eikä vettä.
Me pesemme hänen päätään ja kostutamme hänen huuliaan jääkylmällä
vedellä, mutta jääkään ei tuntunut hänestä kyllin kylmältä: »Nyt voin
tajuta niitä tuskia, mitä Vapahtajamme ristillä kesti, kun Hän huusi:
minä janoon.»
Ajatus, että Jeesus hänen tähtensä ja hänen sielunsa pelastukseksi oli
kestänyt samankaltaisia kärsimyksiä, lohduttaa ja vahvistaa häntä,
niin, tekeepä hänet melkein ylpeäksi: »Oi, nyt tiedän paljon paremmin
kuinka Hän on meitä rakastanut». Kahden aikana hän vaipui syvään
tajuttomuuteen eikä luullut enää saavansa nähdä auringonnousua, mutta
sitten hän heräsi, kun Kala-Antti astui veneeseensä laiturin luona
lähteäkseen soutamaan ja pyydyksiään kokemaan. Hän heitti sangon
veteen, nosti sen takaisin ja alkoi juoda. Marianne seurasi avatusta
ikkunasta jokaista hänen liikettään: »Oi, jospa saisin juoda koko
sangollisen».
7 ja 8 välillä luin hänelle joitakin jakeita Ilmestyskirjan
viimeisestä luvusta. Sanojen jälkeen: »Joka janoo, se tulkoon, ja joka
tahtoo, se ottakoon elämänvettä lahjaksi», hän huudahti: »On sanottu,
että Karitsa itse on johdattava meitä eläväin vesilähteitten tykö». —
Ingeborgille hän sanoi: »Ole aina Jumalalle kiitollinen siitä, että
voit syödä ja juoda. Minun on nälkä, mutta en voi syödä. Minun on
jano, mutta en voi juoda. — Mutta olen Jeesuksen jalkain juuressa.
Minulla on vallan pienoinen ja ahdas paikka, mutta en pyydäkään
suurempaa, vaan pyydän ainoastaan, että Hän pitäisi minut siinä.
»Tein yöllä syntiä, kun rukoilin Jumalaa heti ottamaan minut täältä
pois ja vapauttamaan minut tuskistani. Minua murehduttaa, kun minulla
on ollut toinen tahto kuin Herran. Oi, viiniköynnös on karsittava,
jotta se antaisi hedelmää, ja timantti on hiottava, jotta se
voitaisiin kiinnittää kuninkaitten kuninkaan kruunuun. Minusta tulee
kivi Herran kruunuun».