_N. Lenin_, Valtio ja vallankumous.
Marxilaisuuden oppi valtiosta ja köyhälistön tehtävistä
vallankumouksessa. I osa. Suomentanut _Edv. Torniainen_. Suomalaisten
kommunistien sarjajulkaisu N:o 19. Painettu Moskovassa 1919.
Tässä teoksessa on löydettävissä bolshevikien valtiollisen
toiminnan teoria. Se on jonkinlainen Marxin ja Engelsin lausuntojen
selitysteos. Lenin esiintyy siinä melkein samalla tavalla kuin n.s.
verbaali-inspiratsioniteorian kannattaja raamattua tulkitessaan.
Koko oppi johdetaan Marxin ja Engelsin lauseista, niitä
yksityiskohtaisesti aina eri korostuksia myöten seulomalla ja niiden
puhdasoppista tulkintaa hakien. Taloustiedettä teos sisältää kovin
vähän.
_N. Bucharin_, Das Programm der Kommunisten (Bolshewiki). Berlin
1919. Leninin kuivaan lakimiestyyliin verraten lennokkaasti ja
intohimoisesti kirjoitettu esitys täydellisestä bolshevistisesta
taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja valtiollisesta ohjelmasta.
_Eduard Palyi_, Kommunismus. Sein Wesen -- sein Ziel -- seine
Wirtschaft. Eduard Bernsteinin julkaisema ja jälkikirjoituksella
varustama. Berlin 1919.
Palyi on unkarilainen ja vasta viime aikoina 50 vuotiaana muuttunut
kommunistiksi. Hänen kommunisminsa on kuitenkin toista haaraa kuin
marxilais-leniniläinen. Hän ei hyväksy yksipuolista historiallista
materialismia, vaan puhuu historiallisesta idealismista. Perustelee
kommunisminsa enemmän luonnontieteellisesti ja luonnonoikeudellisesti
kuin marxilaisella historiallis-materialistisella dialektiikalla. Ei
vaadi ehdotonta tuotannonvälineiden yhteiskunnallistuttamista, vaan
niiden katasterisoimista ja täydellistä yhteiskunnallista valvontaa.
_Karl Kautsky_, Köyhälistöndiktatuuri. Helsinki 1919. Bolshevikien
valtio- ja talousopin tietopuolinen arvostelu. Koettaa määritellä
Venäjän vallankumouksen luonnetta ja Venäjän mahdollisuuksia siirtyä
kommunismiin.
Kautskyn mielestä nyt vasta alkaa Venäjällä todellinen kapitalistinen
ajanjakso.
_Karl Kautsky_; Terrorismus und Kommunismus. Ein Beitrag zur
Naturgeschichte der Revolution. Berlin 1919.
Esittää kommunistisen, terroristisen ja sosialidemokraattisen suunnan
välistä taistelua eri vallankumouksissa ja osoittaa, että Pariisin
kommunismi ei pyrkinyt äänioikeutta supistavaan diktatuuriin,
niinkuin bolshevikit väittävät. Arvostelee muutamain luotettavain
tietojen perusteella hyvin ankarasti bolshevikien menettelyä.
_Franz Oppenheimer_, Kapitalismus, Kommunismus, wissenschaftlicher
Sozialismus. Berlin und Leipzig 1919. Esittää ja arvostelee Marxin
kommunismia.
_Axel Freytagh-Loringhowen_, Geschichte und Wesen des Bolschewismus,
Breslau. Johtaa bolshevistisen ajattelutavan anarkismin kautta
Hegelistä.