Alkulause.
XXII. Kahdeskolmatta näytäntökausi, 1893-94.
XXIII. Kolmaskolmatta näytäntökausi, 1894-95.
XXIV. Neljäskolmatta näytäntökausi, 1895-96.
XXV. Viideskolmatta näytäntökausi, 1896-97.
XXVI. Kuudeskolmatta näytäntökausi, 1897-98.
XXVII. Seitsemäskolmatta näytäntökausi, 1898-99.
XXVIII. Kahdeksaskolmatta näytäntökausi, 1899-1900.
XXIX. Yhdeksäskolmatta näytäntökausi, 1900-01.
XXX. Kolmaskymmenes näytäntökausi, 1901-02.
XXXI. Kolmaskymmenesensimäinen näytäntökausi, 1902-03.
XXXII. Kolmaskymmenestoinen näytäntökausi, 1903-04.
XXXIII. Kolmaskymmeneskolmas näytäntökausi, 1904-05.
XXXIV. Emilie ja Kaarlo Bergbomin viimeinen aika ja kuolema.
Jälkilause.
Lisäyksiä ja oikaisuja.
Näytelmäluettelo.
Viiteselitykset.
Alkulause.
Neljä vuotta sitte kirjoittamissani tämän teoksen alkusanoissa olen jo
Seuran ja omasta puolestani kiittäen maininnut useita kansalaisia,
jotka tehokkaasti ovat työtäni edistäneet. Nyt kun olen lopussa, on
mieluinen velvollisuuteni täydentää avustajieni luetteloa. Sillä itse
työn aikanakin ovat paitse ennen mainituita useat muutkin, mitkä
kirjallisia, mitkä suullisia tietoja antamalla, mitkä muulla tavoin
suoneet minulle arvokasta apuansa. Näistä mainitsen ensiksi erinäiset
teatterin entiset ja nykyiset jäsenet, nimittäin: Benjamin Leino, jolle
ei oltu sallittu nähdä valmiina tätä teosta, jossa hänen nimellään on
niin tärkeä sija, ja hänen vaimonsa rouva Mimmy Leino, neiti Kaarola
Avellan, rouva vapaaherratar Ida Aalberg-Uexkull-Güldenband, herra
Evert ja rouva Kirsti Suonio, herrat Iisakki Lattu, Jalmari Finne ja
Kaarlo Keihäs sekä nti Cecilia Silén. Edelleen merkitsen seuraavat
kansalaiset: vapaaherra Seb. Gripenberg, jolle erittäin olen
kiitollisuuden velassa Kansallisteatterin rakennushistorian
täydellisyydestä, professori Onni Tarjanne, neidit Alma Birkman ja Aini
Nevander sekä herrat metsäkonduktööri Väinö Jalava ja maisteri Reinhold
Hirvensalo, joista kaksi viimemainittua ovat avustaneet minua teatterin
taloudellisten olojen selvittämisessä, ja heistä jälkimäinen
lopullisesti laatinut liitteenä painetun taulun, missä nähdään tulot ja
menot vuosina 1879-1905, sekä vihdoin rouva Maiju Hakosalo, joka alusta
alkaen on ollut minulle apuna tietojen keräämisessä sanomalehdistöstä
ja näytelmäin ja niiden tekijäin luettelojen laatimisessa, ja maisteri
Rafael Engelberg, joka on avustanut korjausluvussa. Kaikille näille ja
monelle mainitsemattomallekin lausun täten vilpittömän kiitollisuuteni.
Rauhalahdella, elokuussa 1910.
_Eliel Aspelin-Haapkylä_.