Edelliset. Pylades. Pian hänen jälestään Arkas.
Molemmat paljastetuin miekoin.
PYLADES.
Ei viivytystä! Viime voimin sotii
jo meikäläiset; vitkaan tungetaan
päin merta heidät. Minkä löydän täältä
ma ruhtinasten neuvottelun! Tämä
pää kuninkaan on kunnioitettu!
ARKAS.
Kuningas, tyynnä, niinkuin sulle sopii,
päin seisot vainolaista. Rangaistu
on pian uhkarohkeus; jo väistyy,
jo sortuu joukkonsa, on laiva meidän.
Vain sana lausu, ja se liekeiss' on.
THOAS.
Käy, käske aselepo! Ykskään älköön
ajalla haastelumme miekka nousko.
(Arkas pois.)
ORESTES.
Sen hyväksyn. Käy, kallis veikko, jätteet
väkeni kerää! Hiljaa vartokaa,
min lopun töillemme suo vallat taivaan.
(Pylades pois.)