Thoas. Arkas.
ARKAS.
Mun hämmentyen myöntää täytyy, tiedä
en kunne suuntaan suuttumukseni.
Vangitko pakomatkaa valmistavat
salassa? Papitarko auttaa heitä?
Tuo huhu kasvaa, karttuu: laiva, joka
molemmat heidät tänne kantoi, piilee
johonkin lahdenpoukamaan. Ja hulluus
tuon miehen, uhri tää, min tekosyynä
pyhänä olla piti viipymyksen,
ne vihaa nostaa, varokeinon vaatii.
THOAS.
Nopeesti tänne tulkoon papitar!
Te sitten tarkkaan tutkikaatte ranta
kärjestä vuorten pyhään lehtoon saakka;
sen syvyyksiä säästäkää, ja heidät
viisaasti väijyen te vangitkaa;
miss' ovatkin he, heidät kiinni saakaa!