Orestes. Iphigeneia. Pylades.
ORESTES.
Te täällä myöskin? Siis terve sulle,
oi sisko! Viel' on Elektra poissa.
Jumala laupias nuolin vienoin
pian lähettää hänet myöskin kuoloon.
Sua säälin, ystävä raukka, vain!
Käy myötä, käy Manan valtiasta,
me, uudet vierahat, tervehdimme.
IPHIGENEIA.
Te sisarukset taivaan laajan, jotka
valoa yön ja päivän saatatte
luo ihmislasten, jotka ette tohdi
tuonelle loistaa, meitä auttakaa!
Ylitse kaiken, min maa, taivas tarjoo,
rakastat veljeäsi, Artemis,
ja kasvos neitseelliset käännät kaihoin
hiljaisin puoleen ikivalkeutensa.
Ah, ainoaa, ah, myöhään-löytämääni
äl' yöhön, raivoon hulluuden sa jätä!
Ja täytetty jos tahtos on, mi tänne
salasi mun, jos hänen kauttaan mulle,
hänelle kautta mun, sa avun aioit,
kironsa kirvoittaos, ettei meiltä
menisi pelastuksen aika kallis!
PYLADES.
Tunnetko meidät ynnä lehdon pyhän
ja valon, jok' ei vainajille loista?
Käsvarsi ystävän ja siskon pitää
lujasti sun viel' elämässä. Tartu
vankasti meihin! Emme varjoja
me ole. Huomaa, mitä haastan! Toinnu,
kokoa voimas! Hetket kalliit ovat,
pakomme määrää langat hennot, joita
kutovan näyttää hyvä kohtalotar.
ORESTES (Iphigeneialle).
Vapaalla suo mun sydämellä noutaa
sylistäs ilo puhdas ensi kerta!
Jumalat, jotka valta-valkeassa
pimeät pilvet käytte murtamahan,
ja armon-ankaroina suotte sateen,
anotun kauan, kanssa ukkosen
ja myrskyn maalle hurjin virroin vuotaa;
mut kohta siunaukseksi muutatte
maan lasten pelon, jähmetyksen jäisen
riemuksi, kiitokseksi äänekkääksi,
kun pisaroissa lehtipuun taas tuoreen
uus päivä tuhatvärein välkähtää
ja Iris kirjokaunis käsin kevein
viimeisten pilvein hunnun harmaan poistaa
sylissä siskoni myös suokaa minun,
povella ystäväni, nauttia
lahjoista taivaan mielin kiitollisin!
Jo kiro kirpoo, sydän tää sen sanoo.
Katoovat kostottaret, kuulen sen,
taas Tartaroon ja taakseen kiinni lyövät
he vaskiportit kaukojylinällä.
Maa tuoksuu henkeä jo heilimöivää,
mua kutsuu kummuiltansa etsimään
elämän riemua ja urhotöitä.
PYLADES.
Kallista aikaa älkää laiminlyökö!
Ilomme täys Olympoon nouskoon vasta
purjeita pullistavan tuulen kera.
Tulkaatte! Tarpeen täss' on neuvot nopsat.