Bolzau. Hartwig. Brimborius.
_Hartwig_. Onkohan kuultukaan mokomaa — onkohan koskaan kuultu mokomaa —
_Brimborius_. Minä en käsitä syytä teidän raivoonne.
_Bolzau_. Mitä nyt, hyvät herrat?
_Brimborius_. Asia ei ole sen suurempi —
_Hartwig_ (keskeyttäen). Asia ei ole sen pienempi — herra kauppaneuvos
— kuin —
_Brimborius_. Koko mylläkkä on vaan tenoorisoolosta —
_Hartwig_. Hyräilykuoron kanssa. Minä olin pyytänyt tuota numeroa
ohjelmaan —
_Brimborius_. Ja se otettiinkin siihen —
_Hartwig_. Minä vakuutan kunniasanallani: se on erinomaisen hyvä
kappale.
_Brimborius_. Mutta sallikaahan —
_Hartwig_. En — sallikaa te minun —
_Brimborius_. Mutta herra kauppaneuvos on puheenjohtaja —
_Hartwig_. Juuri siitä syystä, että herra kauppaneuvos on
puheenjohtaja —
_Bolzau_. Mutta malttakaahan hyvät herrat, minä en käsitä mitä te
oikein tarkoitatte. — Tehkää hyvin, puhukaa ensin toinen, toinen
sitten. —
_Brimborius_. Herra Hartwig.
_Hartwig_. Sallikaapas — herra kauppaneuvos sanoi itse: ensin toinen,
toinen sitten — antakaa siis te toisen ensin puhua —
_Brimborius_ (suuttuneena). Mutta tämähän on —
_Bolzau_.- Hiljaa, herra Brimborius.
_Hartwig_. Minun tenoorisooloni oli jo pantu ohjelmaan, kun äkkiä
musiikkitirehtöri Paukensegen, Polyhymnian jäsen, esittää sen sijaan
tuollaista »valtiopäivämiesten marssia». — Minun tenoorisooloni
pyyhitään pois ja sen sijaan otetaan tuo marssi, jonka mokoma
Polyhymnia —
_Brimborius_. Minä olen Polyhymnian jäsen. — »Valtiopäivämiesten
marssi» on oikein oivallinen, symfoonillinen — ja eräissä paikoissa voi
lauaista tykkiäkin —
_Hartwig_. Mutta se kestää ainakin tunninajan —
_Brimborius_. Ja parissa paikassa, niinkuin esimerkiksi siinä, missä
valtiopäivämiehet astuvat senaatin rappuja ylös, voi sytyttää myös
bengaalivalkeita —
_Hartwig_. Ettehän te hyväksy tuota numeroa, herra kauppaneuvos,
ettehän?
_Brimborius_. Ettehän herra Bolzau mieline suinkaan loukata Polyhymniaa?
_Hartwig_. Sanokaa: jaa!
_Brimborius_. Vanha ystäväni, sanokaa: ei!
_Hartwig_. Konkordian nimessä —
_Brimborius_. Kieltäkää —!
_Bolzau_. Mutta hyvät herrat, jättäkää asia edes valiokunnan
ratkaistavaksi — siellä me tuumimme rauhallisesti kaikki yhdessä — nyt
minä en voi sanoa en sitä, enkä tätä. (Sivulle.) »Tule rauha suloinen.»
_Brimborius_. Hyvä, minä suostun siihen.
_Hartwig_. Saas nähdä kumpiko voittaa, mutta se tulee minun sanoa, että
Konkordia —
_Bolzau_ (ottaa Hartwigia kädestä). Konkordia merkitsee yksimielisyyttä
— »sopua» —
_Hartwig_. Niin — mutta me emme huoli sovusta tuon huonon marssin
tähden.
_Brimborius_. Herra Hartwig —
_Hartwig_. Suokaa anteeksi, minä tarkoitin: me emme huoli huonoa sopua
marssin tähden.
_Brimborius_. Se on jotakin toista, se!
_Bolzau_. Asia on siis selvä (kättelee molempia). Näiden kanssahan
tekeminen oli! (Pyyhkii hikeä otsastaan.)