17. Väsyneen valitus.

1. Jo hetken oon nyt heilunut

Mä kirves käissäni,

Ja hongan oisin kaatanut,

Vaan vaipui voimani.

2. Oli ennen mulla kuntoa,

En silloin uupunut;

Vaan vehka-leivän syötyä,

On ruumis riutunut.

3. Jos kurja muunne muuttaisin

Jo tästä seudusta,

Niin leivän ehkä löytäisin

Ja palkan vaivasta.

4. Vaan vaikka siellä saisinki

Ma ruoan runsahan,

Niin vaikea on kuitenki

Mun saada matkahan.

5. Sill' oisko seudut, maisemat

Niin siellä herttaiset?

Ja oisko kummut, kukkulat

Kuin meillä metsäiset?

6. Ja tuoksuisiko tuomikko

Niin siellä laaksossa?

Ja laulu kullan soisiko

Noin mulle lehdossa?

7. Kuin lehti kuiva lentävi,

Min tuuli tempasi,

Niin raukka hänkin eksyvi,

Ken maansa hylkäsi.

8. Vaan ehkä Herra kuulevi

Jo köyhän kansansa,

Ja syksyn tullen siunavi

Sen vielä vuoronsa.

Runoja lapsille 4 · 第 14 / 25 题