Pilvenpatsain päivin,
tulenpatsain öin
varoitat merimiestä
kareista, kuolon tiestä
ja kutsut kupeelles.
Sentään loistehes
on tuhon tulitusta.
Punainen ja musta
sun on sydämesi
Kauneutes sulkee
silmät uhrien.
Kuunari jo kulkee
kokka kuohuten.
kohti kukkasarkaa
Parmaittesi hurmaan,
hekkumaan ja surmaan
vedät ihmisparkaa.
Pilvenpatsas päivin
tulenpatsas öin
viittaa maata, rantaa,
merimerkin antaa
velhon sylihin.
Oranssikylihin
mies aalloilt' ikävöi.
Hennoin lumohäivin,
synkin hirmutöin
sun poves kypenöi!