language: Finnish
IHANNE-AVIOMIES
Neliosainen näytelmä
Kirj.
OSCAR WILDE
Suomennos.
Tampereella,
Tampereen Työväen Sanomalehti Oy,
1923.
Tekijä omistaa teoksensa Frans Harris'ille
vaatimattomaksi tunnustukseksi tämän kyvykkyydestä
ja merkityksestä taiteilijana, ritarillisuudesta
ja ylevyydestä ystävänä.
NÄYTELMÄN HENKILÖT.
KREIVI K.G. CAVERSHAM.
VARAKREIVI GORING, hänen poikansa.
SIR ROBERT CHILTERN BARONET, ulkoasiain alisihteeri.
VARAKREIVI DE NANJAC, Ranskan lähetystön jäsen Lontoossa.
HERRA MONTFORD.
MASON, sir Robert Chilternin hovimestari.
PHIPPS, lordi Goringin palvelija.
JAMES | Lakeijoita.
HARALD |
LADY CHILTERN.
LADY MARKBY.
KREIVITÄR BASILDON.
ROUVA MARCHMONT.
NEITI MABEL CHILTERN, sir Robert Chilternin sisar.
ROUVA CHEVELEY.
NÄYTELMÄN TAPAHTUMAPAIKAT.
1:nen näytös: Kulmahuone sir Robert Chilternin talossa,
Grosvenor-aukeaman luona.
2:nen näytös: Aamuhuone sir Robert Chilternin talossa.
3:s näytös: Kirjastohuone lordi Goringin talossa, Curzon-kadun
varrella.
4:s näytös: Sama kuin toisessa näytöksessä.
Aika: Nykyinen.
Tapahtumapaikka: Lontoo.
Näytelmän kulku kehittyy kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa.
ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
_Näyttämö_: Kulmahuone sir Robert Chilternin talossa Grosvenor
aukeaman luona.
Huone on loisteliaasti valaistu ja täynnä vieraita. Portaiden päässä
seisoo _lady Chiltern_, täysin kreikkalaismainen kaunotar, noin
kaksikymmentäseitsemän-vuotias. Hän vastaanottaa saapuvia vieraita.
Porrassyvennyksen yllä riippuu suuri kattokruunu vahakynttilöineen,
valaisten porraskäytävän seinällä riippuvaa, kahdeksannentoista
vuosisadan kuosista ranskalaista seinäverhoa, joka esittää rakkauden
voittokulkua Boucherin luonnoksen mukaan. Oikealta on sisäänkäynti
musiikkihuoneeseen. Kuuluu hiljaista jouhineljikön soittoa. Ovi
vasemmalla johtaa toisiin vastaanottohuoneisiin. _Rouva Marchmont_
ja _lady Basildon_, kaksi hyvin kaunista naista, istuvat Ludvig
Kuudennentoista aikuisessa sohvassa. He ovat hennon muotinuken
perikuvia ja tekevät erikoisen lumoavan vaikutuksen, Watteau olisi
mielellään halunnut heidät maalata.
ROUVA MARCHMONT
Menettekö Hartlockille tänä iltana, Olivia?
LADY BASILDON
Luultavasti. Entä Te?
ROUVA MARCHMONT
Kyllä. Kauhean ikävystyttäviä kutsuja toimeenpanevat, eikö niin?
LADY BASILDON
Hirveän ikäviä! Ei koskaan tiedä, minne mennä. En koskaan
tiedä, miksi menen jonnekin.
ROUVA MARCHMONT
Tulen tänne kehittyäkseni.
LADY BASILDON
Ah! Vihaan joutua kehitettäväksi.
ROUVA MARCHMONT
Niin minäkin. Se vie meitä kauppasäädyn tasolle, eikö niin?
Mutta rakas Gertrud Chiltern puhuu alati, että minulla tulisi olla
jokin vakava elämäntarkoitus. Niinpä tulen tänne koettaakseni
sellaista löytää.
LADY BASILDON
(Tähyillen ympärilleen lorgnettien läpi.) En näe täällä tänä
iltana ketään, josta voisi sanoa, että hänessä kuvastuu vakava
elämäntarkoitus. Mies, joka otti minut kanssaan päivällispöytään,
puheli koko ajan vaimostaan.
ROUVA MARCHMONT
Kuinka kovin tahdittomasti hän teki.
LADY BASILDON
Julman nolosti! Mitä teidän seuralaisenne puheli?
ROUVA MARCHMONT
Hän puhui minusta itsestäni.
LADY BASILDON
(Laimeasti.) Ja olitteko te huvitettu?
ROUVA MARCHMONT
(Ravistaen päätänsä.) En vähimmässäkään määrässä.
LADY BASILDON
Millaisia marttyyrejä me olemmekaan, rakas Margaret!
ROUVA MARCHMONT
(Nousten.) Ja kuinka hyvin se sopii meille, Olivia.
(Nousevat mennen musiikkihuonetta kohti. _Varakreivi de
Nanjac_, nuori lähettiläs, tunnettu kaulusnauhoistaan ja
englantilaiskiihkostaan, lähestyy syvään kumartaen ja
yhtyy keskusteluun.)
MASON
(Ilmoittaen vieraita portaiden yläpäässä.) Herra ja lady Jane
Barford. Lordi Caversham.
LORDI CAVERSHAM
(Lähestyy. Hän on noin seitsemänkymmenen vuoden ikäinen
herrasmies, kantaa puvussaan Sukkanauharitarikunnan nauhaa ja
tähteä. Hieno Whig-perikuva. Aivan kuin joku Lawrencen valokuva.)
Hyvää iltaa lady Chiltern! Onko kelvoton nuori poikani ollut täällä?
LADY CHILTERN
(Hymyillen.) Luullakseni ei lordi Goring ole vielä saapunut.
MABEL CHILTERN
(Tullen lordi Cavershamin luo.) Miksi kutsutte lordi Goringia
kelvottomaksi?
(Mabel Chiltern on todellinen englantilaisen somuuden esikuva,
omenankukan kuosia. Hän on kuin tuoksuva, vapaa kukka. Hänen
hiuksissaan on auringonvalon väreilyä ja pieni suu avautuvine huulineen
on toivovan näköinen, kuin lapsen suu. Hänessä on nuoruuden lumoa
ja ihmettelevän viatonta rohkeutta. Terveen ihmisen mielestä hän ei
muistuta erikoista taideteosta. Mutta itse asiassa hän on Tanagran
veistokuvan näköinen, joskin hän loukkaantuisi, kun se hänelle
sanottaisiin.)
LORDI CAVERSHAM
Koska hän viettää sellaista joutilasta elämää.
MABEL CHILTERN
Kuinka niin voitte sanoa? Siksikö, että hän on ratsastamassa kello
kymmenen aamulla, käy oopperassa kolme kertaa viikossa, vaihtaa
pukuaan vähintään viisi kertaa päivässä ja on päivälliskutsuilla
joka ilta huvikauden aikana. Ettehän kutsune tuota joutilaaksi ajan
viettämiseksi, vai kuinka?
LORDI CAVERSHAM
(Katsahtaen häntä ystävällinen välähdys silmissään.) Te olette
ihastuttava nuori lady!
MABEL CHILTERN
Kuinka mairittelevasti sanottu, lordi Caversham! Tulkaa useammin
meille. Te tiedätte, että me olemme aina kotona keskiviikkoisin ja te
olette niin soman näköinen tähtinenne.
LORDI CAVERSHAM
En käy missään nykyään. Olen väsynyt Lontoon seuraelämään.
Enpä pahottelisi, vaikka joutuisinkin tuttavuuteen oman räätälini
kanssa; hänhän aina äänestää oikeistoa. Mutta vastustan ankarasti
jos minun pitäisi syödä päivällistä vaimoni muotikauppiaan keralla.
En milloinkaan yleensä ole voinut pitää lady Cavershamin hatuista.
MABEL CHILTERN
Oi! Minä rakastan Lontoon seurapiiriä. Minun mielestäni se on
suunnattomasti kehittynyt. Sen muodostavat nyt kokonaan koreat
hölmöt ja loistavat hupsut. Juuri kuten seurapiirin tuleekin olla.
LORDI CAVERSHAM
Hm! Kumpaa on Goring? Kaunis hölmö vai tuo toinen?
MABEL CHILTERN
(Vakavasti.) Minulla on nykyään ollut kunnia lukea lordi Goring
kuuluvaksi omaan erikoiseen luokkaansa. Mutta hän on suuremmoisesti
kehittymässä!
LORDI CAVERSHAM
Millaiseksi?
MABEL CHILTERN
(Hieman kumartaen.) Toivon, että saatte sen nähdä aivan
pian, lordi Caversham!
MASON
(Ilmoittaen vieraita.) Lady Markby. Rouva Cheveley.
(_Lady Markby_ ja _rouva Cheveley_ saapuvat. Lady Markby on
miellyttävä, ystävällinen, suosittu nainen harmaine somine
hiuslaitteineen ja pitseineen. Rouva Cheveley, joka häntä seuraa, on
pitkä ja solakka. Huulet hyvin ohuet ja tuntuvasti maalatut; kalpeilla
kasvoilla ohut helakka puna. Venetsialainen punanen tukka, kyömy
nenä ja pitkä kaula. Ihomaali korostaa hänen hipiänsä luonnollista
kalpeutta. Harmaan viheriäin silmäin katse on rauhaton. Hänen yllään on
heliotroopin värinen puku, koristettu jalokivillä. Häntä voi parhaiten
verrata orkidea-kukkaan ja herättää hän suuresti uteliaisuutta.
Liikkeet ovat erittäin sulavat. Hän on taidetuote, mutta kuvastaa liian
monta koulukuntaa.)
LADY MARKBY
Hyvää iltaa, rakas Gertrud! Kuinka kaunista, että sallitte minun tuoda
mukanani ystäväni rouva Cheveleyn. Kahden niin viehättävän naisen tulee
tutustua toisiinsa.
LADY CHILTERN
(Kääntyy rouva Cheveleytä kohti miellyttävästi hymyillen. Sitten
yht'äkkiä pysähtyy ja kumartaa miltei kylmästi.) Luulen, että
rouva Cheveley ja minä olemme tavanneet aikaisemmin. En tiennyt,
että olette mennyt naimisiin toisen kerran.
LADY MARKBY
(Vilkkaasti.) Ah, nykyajan ihmiset menevät naimisiin niin usein kuin
voivat, eivätkö menekin? Se on varsin tavanmukaista. (Maryboroughin
herttuattarelle.) Rakas herttuatar, kuinka herttua voi? Aivot yhä
heikot, luulen? Niin kyllä. Sitä saattoikin odottaa, eikö niin? Hänen
kelpo isänsä laita oli juuri samoin. Se on suvussa, eikö olekin?
ROUVA CHEVELEY
(Leikkien viuhkallaan.) Mutta olemmeko tosiaan tavanneet
ennemmin, lady Chiltern? En voi muistaa missä? Olen ollut poissa
Englannista niin kauvan.
LADY CHILTERN
Olimme koulussa yhdessä, rouva Cheveley.
ROUVA CHEVELEY
(Ylimielisesti.) Todellako? Olen unohtanut kaiken kouluajaltani.
Minulla on epäselvä vaikutelma, että se on ollut sietämätön.
LADY CHILTERN
(Kylmästi.) En kummastele tuota.
ROUVA CHEVELEY
(Mielistelevin elein.) Tiedättekö, lady Chiltern, minä katselen
ympärilleni kohdatakseni teidän viisaan miehenne. Senjälkeen
kun hän on tullut ulkoasiain virastoon, on hänestä Wienissä puhuttu
paljon. He onnistuvat oikein kirjoittamaan hänen nimensä
sanomalehdissä. Se on sinänsä mainetta mantereella.
LADY CHILTERN
Minä tuskin luulen, että teillä ja miehelläni tulee olemaan paljo
yhteistä, rouva Cheveley. (Siirtyy pois.)
VARAKREIVI DE NANJAC
Ah, hyvä rouva, miten hauska yllätys! En ole nähnyt teitä
sittenkuin Berlinissä!
ROUVA CHEVELEY
Ei senjälkeen kuin Berlinissä, varakreivi. Viisi vuotta sitten.
VARAKREIVI DE NANJAC
Ja te olette nuorempi ja kauniimpi kuin koskaan. Kuinka se
teille onnistuukin.
ROUVA CHEVELEY
Pitämällä sääntönä, että keskustelen yksinomaan todellisesti
viehättäväin ihmisten kanssa, kuten te.
VARAKREIVI DE NANJAC
Ah, te liehittelette minulle. Te mielistelette minua, kuten täällä on
tapana sanoa.
ROUVA CHEVELEY
Onko täällä tapana niin sanoa? Kuinka kauheita he ovat!
VARAKREIVI DE NANJAC
Kyllä niin, heillä on ihmeellinen kielenkäyttö. Sen sietäisi olla
laajemmalti tunnettu.
(Sir Robert Chiltern tulee. Hän on neljäkymmentä-vuotias, mutta
näyttää jonkun verran nuoremmalta. Puhtaaksi ajellut, hienopiirteiset
kasvot, tumma tukka ja tummat silmät. Merkkihenkilö. Ei kansanomainen,
kuten jotkut ovat. Mutta muutamat ihailevat häntä kiihkeästi ja
monet häntä syvästi kunnioittavat. Hänen käytöstapansa tekee todella
arvokkaan, ylpeältä vivahtavan vaikutuksen. Näkyy, että hän on
tietoinen elämässään saavuttamasta menestyksestä. Luonnonlaatunsa on
hermostunut, katse väsynyt. Suun ja leuan hiotut piirteet ovat jyrkästi
vastakohtaiset romanttisennäköisille, syväkatseisille silmille. Tuo
ristiriita kuvastaa intohimojen ja älyn täydellistä erillisyyttä,
ikäänkuin ajatus ja mielenliikutukset olisivat eristetyt omaan
piiriinsä tahdon voimakkuudella. Jotakin hermostunutta sieraimissa ja
kalpeissa, hienoissa, ilmehikkäissä käsissä. Olisi väärin kutsua häntä
kauniiksi. Kauneus ei säily Alahuoneessa (House of Commonissa). Mutta
Vandyck olisi kyllä halulla hänen päänsä maalannut.)
SIR ROBERT CHILTERN
Hyvää iltaa, lady Markby! Toivon, että olette tuonut sir Johnin
mukananne.
LADY MARKBY
Oi! Olen tuonut mukanani paljon ihastuttavamman henkilön
kuin sir John. Senjälkeen kun sir John on ottanut vakavasti osaa
politiikkaan, on hän muuttunut sietämättömäksi. Tosiaan, nyt
kun Alahuone on alkanut tulla käytäntöön, seuraa siitä paljon pahaa.
SIR ROBERT CHILTERN
Toivottavasti ei, lady Markby. Joka tapauksessa teemme parastamme
saadaksemme istuntoajan kulumaan, eikö niin? Mutta kuka on tuo
viehättävä henkilö, jonka olette ystävällisesti tuonut seurassanne?
LADY MARKBY
Hänen nimensä on rouva Cheveley. Eräs Dorsetshiren Cheveleystä,
luulen. Mutta en tiedä varmaan. Perheet ovat nykyään niin sekoittuneet.
Tosiaankin on sääntönä, että jokainen yrittää olla jotakin.
SIR ROBERT CHILTERN
Rouva Cheveley! Tuo nimi kuulostaa tutulta!
LADY MARKBY
Hän on juuri saapunut Wienistä.
SIR ROBERT CHILTERN
Ah, niin! Luulen tuntevani, ketä tarkoitatte.
LADY MARKBY
Oi! Hän seurustelee siellä kaikkialla ja hänellä on sellaisia hupaisia
häväistysjuttuja kaikista ystävistään. Minun täytyy todella mennä
Wieniin ensi talvena. Toivon, että siellä on lähetystössä hyvä
päällikkö.
SIR ROBERT CHILTERN
Ellei ole, niin tullaan lähettiläs varmasti kutsumaan pois. Olkaa
hyvä ja esittäkää rouva Cheveley minulle. Haluaisin nähdä häntä.
LADY MARKBY
Sallikaa esittelen teidät. (Rouva Cheveleylle.) Rakkaani, sir
Robert Chiltern on henkimenossa halusta tutustua teihin!
SIR ROBERT CHILTERN
(Kumartaen.) Jokainen menehtyy halusta tutustua loistavaan
rouva Cheveleyhin. Lähettiläämme Wienissä ei kirjoitakaan mistään
muusta.
ROUVA CHEVELEY
Kiitän teitä, sir Robert. Tuttavuus, joka alkaa kohteliaisuuksilla,
kehittyy varmasti tosiystävyydeksi. Se lähtee vauhtiin oikealla
tavalla. Huomaan tuntevani jo lady Chilternin.
SIR ROBERT CHILTERN
Tosiaankin?
ROUVA CHEVELEY
Kyllä. Hän juuri muistutti minulle, että kävimme koulua yhdessä.
Nytpä sen täydelleen muistankin. Hän sai aina kiitosta hyvästä
käytöksestä. Muistan selvästi, että lady Chiltern aina sai palkintoja
hyvästä käytöksestä.
SIR ROBERT CHILTERN
(Hymyillen.) Ja mitä palkintoja te saitte, rouva Cheveley?
ROUVA CHEVELEY
Minun palkintoni tulivat vähän myöhemmin, elämässä. Tietääkseni ei
mikään niistä ole hyvästä käytöksestä. Olen unohtanut.
SIR ROBERT CHILTERN
Olen varma, että ne ovat tulleet jostakin hurmaavasta!
ROUVA CHEVELEY
Tietääkseni eivät naiset aina saa palkintoja hurmaavaisuudestaan.
Tietääkseni heitä siitä tavallisimmin rangaistaan. Varmasti
useimmat naiset nykyään vanhenevat enemmän ihailijainsa
tungettelevaisuuden tähden kuin minkään muun syyn vuoksi! Ainakin
on se ainoa tapa, millä voin selittää kauniiden lontoolaistenne
hirveästi riutuneen ulkonäön.
SIR ROBERT CHILTERN
Miten kauhistuttavalta tuo filosofia kuulostaa! Yritys määritellä
teitä, rouva Cheveley, olisi ehkä tunkeilevaa. Mutta saanen
luvan kysyä, oletteko te sydämeltänne ja sielultanne optimisti
vai pessimisti? Nehän näyttävät olevan ainoat nykyajalle säilyneet
tavanmukaiset uskonnot.
ROUVA CHEVELEY
Oi, en ole kumpaakaan. Optimismi alkaa rohkealla virnistyksellä
ja pessimismi päättyy surkeaan ilveilyyn. Sitäpaitsi ne molemmat
ovat vain olotiloja.
SIR ROBERT CHILTERN
Pidätte parempana olla luonnollinen.
ROUVA CHEVELEY
Toisinaan, mutta sitä tilaa on niin vaikea säilyttää.
SIR ROBERT CHILTERN
Mitähän nuo nykyaikaiset sielutieteellisten kuvausten kirjoittajat
joista kuulemme niin paljon, mahtaisivat sanoa tällaisesta opista.
ROUVA CHEVELEY
Ah! Naisten voima johtuu siitä tosiasiasta, että sielutiede ei voi
meitä selittää. Miehiä voidaan eritellä, -- naisia ... vain jumaloida.
SIR ROBERT CHILTERN
Ajattelette siis, että tiede ei voi syventyä naisen ongelmaan?
ROUVA CHEVELEY
Tiede ei milloinkaan voi syventyä järjettömyyteen. Senvuoksi
sillä ei ole mitään tulevaisuutta tässä maailmassa.
SIR ROBERT CHILTERN
Ja nainen edustaa järjettömyyttä!
ROUVA CHEVELEY
Hyvin puetut naiset sitä tekevät.
SIR ROBERT CHILTERN
(Kohteliaasti kumartaen.) Pelkään, että tuskin voinen olla yhtä
mieltä kanssanne. Mutta istuutukaa! Ja kertokaa nyt minulle,
miksi luovuitte loistavasta Wienistänne tullaksenne sumuiseen
Lontooseemme -- tahi onko kysymys liiaksi epähieno?
ROUVA CHEVELEY
Kysymykset eivät ole koskaan epähienoja. Vastaukset sitä
joskus ovat.
SIR ROBERT CHILTERN
Hyvä, joka tapauksessa saanen tietää, onko syynä politiikka
vai huvi?
ROUVA CHEVELEY
Politiikka on ainoa huvini. Tehän tiedätte, ettei nykyään ole tapana
kiemailla ennen neljänkymmenen eikä muuttua romanttiseksi ennen
neljänkymmenenviiden vuoden ikää. Ja niin ollen meillä poloisilla
naisilla, jotka olemme alle kolmenkymmenen tai sanomme sitä
olevamme, ei ole muita aloja kuin politiikka ja hyväntekeväisyys.
Ja hyväntekeväisyys näyttää minusta tulleen pakopaikaksi yksinomaan
sellaisille ihmisille, jotka haluavat kiusata lähimäisiään. Valitsen
mieluummin politiikan. Ajattelen, se on -- mukavampi.
SIR ROBERT CHILTERN
Valtiollinen elämä on ylevä ura!
ROUVA CHEVELEY
Toisinaan. Ja toisinaan se on viisasta peliä, sir Robert. Ja toisinaan
on se suuri kiusa.
SIR ROBERT CHILTERN
Miltä se teistä tuntuu?
ROUVA CHEVELEY
Minustako? Kaikkein kolmen yhdistelmältä. (Pudottaa viuhkansa.)
SIR ROBERT CHILTERN
(Ottaa ylös viuhkan.) Saanko luvan?
ROUVA CHEVELEY
Kiitos!
SIR ROBERT CHILTERN
Mutta ette ole minulle sanonut vielä, miten teette niin
odottamattomasti kunniaa Lontoolle? Meidän huvikautemme on jo melkein
ohi.
ROUVA CHEVELEY
Oi! En välitä Lontoon huvikaudesta! Se on liian aviosäädyllinen.
Ihmiset joko metsästävät aviomiehiä tai piilottautuvat näiltä.
Toivoin tapaavani teidät. Se on aivan totta. Te tiedätte, millainen
naisen uteliaisuus on. Melkein yhtä suuri kuin miehen! Toivoin
kovasti, että saisin tavata teidät -- pyytääkseni teitä tekemään
jotakin hyväkseni.
SIR ROBERT CHILTERN
Toivon ettei se olisi mikään pikku asia, rouva Cheveley. Minusta
pienet tehtävät ovat niin perin vaikeita suorittaa.
ROUVA CHEVELEY
(Hetken mietittyään.) Ei! Tietääkseni ei kysymyksessä ole
mikään aivan pieni asia.
SIR ROBERT CHILTERN
Olen niin iloinen. Kertokaa, mikä se on?
ROUVA CHEVELEY
Myöhemmin. (Nousee.) Ja nyt saanen katsastaa teidän kaunista
huoneistoanne? Olen kuullut teillä olevan suuremmoisia maalauksia.
Onneton parooni Arnheim -- te muistatte paroonin -- tapasi kertoa
minulle, että teillä on useita ihmeteltäviä Corot'in maalauksia.
SIR ROBERT CHILTERN
(Tuskin huomattavasti hätkähtäen.) Tunsitteko parooni Arnheimin hyvin?
ROUVA CHEVELEY
(Hymyillen.) Läheisesti. Entä te?
SIR ROBERT CHILTERN
Yhteen aikaan.
ROUVA CHEVELEY
Ihmeellinen mies! -- Eikö ollutkin?
SIR ROBERT CHILTERN
(Hetkisen vaitiolon jälkeen.) Hän oli monessa suhteessa hyvin
huomattava.
ROUVA CHEVELEY
Ajattelen usein, että on vahinko, kun ei hän koskaan
tullut kirjoittaneeksi muistelmiaan. Ne olisivat olleet mitä
mielenkiintoisimmat.
SIR ROBERT CHILTERN
Kyllä; hän tunsi ihmiset ja kaupungit hyvin, aivankuin vanha
kreikkalainen.
ROUVA CHEVELEY
Ilman sitä kauheata haittaa, että hänen kotonaan olisi ollut
Penelope häntä odottamassa.
[Penelope on Homeron runojen sankarin Odysseuksen puoliso,
jonka tämä harharetkiltään palattuaan tapaa kotona röyhkeiden
kosijain ahdistamana. Suomentajan muistutus.]
MASON
Lordi Goring.
(Lordi Goring saapuu. Hän on kolmekymmentäneljä-vuotias, mutta aina
sanotaan häntä nuoremmaksi. Hyvin muodostuneet, uurteettomat kasvot.
Hän on älykäs, mutta ei haluaisi, että sitä hänestä ajateltaisiin. On
moitteeton keikari, loukkaantuisi, jos häntä pidettäisiin romanttisena.
Hän leikkii elämällä ja on todella hyvässä suhteessa maailmaan. Häntä
huvittaa tulla väärin ymmärretyksi. Se tuottaa hänelle erikoisaseman.)
SIR ROBERT CHILTERN
Hyvää iltaa, rakas Arthur! Rouva Cheveley, sallikaa esittelen
teidät lordi Goringille, Lontoon suurimmalle tyhjäntoimittajalle.
ROUVA CHEVELEY
Olen tavannut lordi Goringin ennemmin.
LORDI GORING
(Kumartaen.) En luullut teidän enään minua muistavan, rouva
Cheveley.
ROUVA CHEVELEY
Muistini on erinomaisessa kunnossa. Ja oletteko te yhä poikamies?
LORDI GORING
Niin ... otaksun.
ROUVA CHEVELEY
Kuinka kovin romanttista!
LORDI GORING
Oi! En ole hituistakaan romanttinen. En ole vielä tarpeeksi
vanha. Luovutan romantiikan itseäni vanhemmille.
SIR ROBERT CHILTERN
Lordi Goring on Boodle-klubin tuote, rouva Cheveley.
ROUVA CHEVELEY
Hänessä heijastuvat kaikki tuon laitoksen saavutukset.
LORDI GORING
Saanen kysyä, viivyttekö Lontoossa kauvan?
ROUVA CHEVELEY
Se riippuu osittain ilmasta, osittain ruuasta ja osaksi sir Robertista.
SIR ROBERT CHILTERN
Ettehän syösne meitä eurooppalaiseen sotaan, toivon mä?
ROUVA CHEVELEY
Ei ole mitään vaaraa nykyään. (Nyökkää _lordi Goringille_
ihastuneesti ja menee sir _Robert Chilternin_ kanssa. _Lordi
Goring_ astelee _Mabel Chilternin_ luokse.)
MABEL CHILTERN
Olette kovin myöhästynyt!
LORDI GORING
Oletteko kaivannut minua?
MABEL CHILTERN
Kauheasti.
LORDI GORING
Olenpa pahoillani, etten viipynyt poissa kauvemmin. Pidän siitä,
että minua kaivataan.
MABEL CHILTERN
Kuinka kovin itsekäs olette!
LORDI GORING
Olen kovin itsekäs.
MABEL CHILTERN
Te aina puhutte minulle huonoista ominaisuuksistanne, lordi
Goring.
LORDI GORING
Olen vasta puolet niistä teille kertonut, neiti Mabel!
MABEL CHILTERN
Ovatko ne toiset hyvin huonoja?
LORDI GORING
Aivan hirveitä! Kun ajattelen niitä yöllä, menen heti nukkumaan.
MABEL CHILTERN
Hyvä! Pahat ominaisuutenne tuottavat minulle mielihyvää.
En tahtoisi, että luopuisitte yhdestäkään niistä.
LORDI GORING
Siinä teette kauniisti. Mutta te olettekin aina hieno. Ohimennen
haluaisin tehdä teille erään kysymyksen, neiti Mabel. Kuka toi
rouva Cheveleyn tänne? Tuon heliotroopin väreihin puetun naisen,
joka juuri poistui huoneesta veljenne kanssa.
MABEL CHILTERN
Oi! Luulen lady Markbyn tuoneen hänet. Miksi sitä kysytte?
LORDI GORING
En ole häntä vuosiin nähnyt, siinä kaikki.
MABEL CHILTERN
Miten mieletön peruste.
LORDI GORING
Kaikki perusteet ovat mielettömiä.
MABEL CHILTERN
Minkälainen nainen hän on?
LORDI GORING
Oi! Nero päivällä, kaunotar yöllä!
MABEL CHILTERN
En pidä hänestä alun pitäin.
LORDI GORING
Se osoittaa teidän erinomaisen hyvää vaistoanne.
VARAKREIVI DE NANJAC
(Lähestyen.) Ah, englantilainen nuori nainen on lohikäärme
hyvän vaistonsa puolesta, eikö olekin? -- Aivan lohikäärme, mitä
hyvään vaistoon tulee.
LORDI GORING
Niin sanomalehdet meille aina kuvaavat.
VARAKREIVI DE NANJAC
Luen kaikki englantilaiset sanomalehdet. Minusta ne ovat huvittavia.
LORDI GORING
Sitten, rakas Nanjac, luette ne varmaan rivien välistä.
VARAKREIVI DE NANJAC
Kyllä haluaisin sitä, mutta opettajani vastustaa. (Mabel Chilternille.)
Saanko luvan saattaa teidät musiikkisaliin, neiti.
MABEL CHILTERN
(Näyttäen hyvin pettyneeltä.) Mielihyvällä, varakreivi. (Kääntyen
lordi Goringiin.) Ettekö te tule musiikkisaliin?
LORDI GORING
En jos siellä on musiikkia, neiti Mabel.
MABEL CHILTERN
(Erikseen.) Musiikki on saksalaista. Ette sitä ymmärtäisi.
(Poistuu _varakreivi Nanjacin_ seurassa. _Lordi Caversham_ tulee
poikansa luo.)
LORDI CAVERSHAM
Hyvä! Sir, mitä teet täällä? Tuhlaat elämääsi kuten tavallista.
Olisit vuoteessa, sir. Valvot liian myöhäiseen. Kuulin, että olit
toissa yönä lady Ruffordin tanssiaisissa kello neljään aamulla.
LORDI GORING
Ainoastaan neljännestä yli kolmen, isä.
LORDI CAVERSHAM
En käsitä, miten kestät lontoolaista seurapiiriä. Asiat ovat
menneet hiiteen. Suuri määrä joutavasta lörpöttelystä on tuulen
pieksämistä.
LORDI GORING
Rakastan tyhjää suunsoittoa, isä. Se on ainoa asia, josta jotain
tajuan.
LORDI CAVERSHAM
Sinä näytät ottavan elämän yksinomaan huvin kannalta.
LORDI GORING
Mitäpä muutakaan on, jonka vuoksi eläisi, isä? Mikään ei niin
vanhenna kuin onni.
LORDI CAVERSHAM
Olet sydämetön, sir, hyvin sydämetön.
LORDI GORING
Toivoakseni en, isä. Hyvää iltaa, lady Basildon!
LADY BASILDON
(Rypistäen sieviä kulmakarvojaan.) Oletteko täällä? Minulla ei
ollut aavistusta, että te milloinkaan tulisitte valtiolliseen seuraan.
LORDI GORING
Ihailen valtiollista seuraa. Se on ainoa paikka, missä saamme
olla kuulematta ihmisten puhuvan politiikasta.
LADY BASILDON
Puhun halulla politiikasta. Puhun siitä päivät pitkään, mutta
en siedä kuulla siitä. En käsitä, kuinka miespoloiset Alahuoneessa
kestävät pitkiä väittelyjä.
LORDI GORING
Siten etteivät koskaan kuuntele.
LADY BASILDON
Todellakin?
LORDI GORING
(Totisimmalla ilmeellään.) Kuinka muutoin! Näettekö, on
hyvin vaarallinen asia kuunnella. Jos kuuntelisi, voisi tulla
vakuutetuksi, ja mies, joka sallii tosiasiain muuttaa vakaumustaan,
on läpeensä mieletön henkilö.
LADY BASILDON
Ah! Tuo selittää niin paljon sellaista, mitä miehissä en ole koskaan
ymmärtänyt ja naisissa niin paljon, mille heidän puolisonsa eivät
ensinkään anna arvoa.
ROUVA MARCHMONT
(Huokaisten.) Meidän puolisomme eivät koskaan anna millekään
ominaisuudellemme arvoa. Meidän on mentävä toisten luo sitä
saadaksemme.
LADY BASILDON
(Korostaen.) Niin. Aina toisten, eikö pidäkin?
LORDI GORING
(Hymyillen.) Ja noin ajattelee kaksi ladyä, joilla tiedetään
olevan Lontoon eniten ihailtavat aviomiehet.
ROUVA MARCHMONT
Tuota juuri emme voi kestää. Minun Reginaldini on aivan tavattomasti
moitteeton. Hän on todella sietämätön siitä syystä ajottain. Ei luulisi
hänen milloinkaan kadottavan tasapainoaan.
LORDI GORING
Miten julmaa! Toden totta, tuo asia sietäisi tulla laajemmalti
tunnetuksi.
LADY BASILDON
Basildon on aivan yhtä kehno. Hän on yhtä palvelevainen aivankuin olisi
poikamies.
ROUVA MARCHMONT
(Pusertaen _lady Basildonin_ kättä.) Olivia parkani! Olemme
menneet naimisiin täydellisten aviomiesten kanssa ja olemme
saaneet siitä hyvän rangaistuksen.
LORDI GORING
Luulisinpa, että ne ovat aviomiehenne, jotka ovat saaneet
rangaistuksen.
ROUVA MARCHMONT
(Kohoten seisaalleen.) Oi rakkaani, ei! He ovat mahdollisimman
onnellisia! Ja mitä luottamukseemme tulee, on surullista, kuinka
he luottavat meihin.
LADY BASILDON
Todellakin surullista!
LORDI GORING
Tahi naurettavaa, lady Basildon?
LADY BASILDON
Ei varmastikaan naurettavaa, lordi Goring. Kuinka epäystävällistä, että
mieleenne johtuu sellaista!
ROUVA MARCHMONT
Pelkään, että lordi Goring on vihollisen piirittämä, kuten tavallista.
Näin hänen puhelevan rouva Cheveleyn kanssa sisääntulossaan.
LORDI GORING
Soma nainen, rouva Cheveley!
LADY BASILDON
(Terävästi.) Olkaa hyvä ja elkää kiitelkö muita naisia meidän
läsnäollessamme. Suvaitkaa odottaa, että me sen teemme.
LORDI GORING
Minä odotin.
ROUVA MARCHMONT
Hyvä, me emme rupea häntä ylistämään. Olen kuullut, kuinka
hän oli mennyt operaan maanantai-iltana ja puhunut Tommy
Ruffordille illallisella, että mikäli hän voi nähdä, on Lontoon
seurapiiri muodostunut pelkästään hulttioista ja keikareista.
LORDI GORING
Hän on aivan oikeassa, myös. Miehet kaikki ovat hulttioita ja
naiset kaikki keikareita, eivätkö olekin?
ROUVA MARCHMONT
(Hetken vaitiolon perästä.) Oi. Te todella arvelette rouva Cheveleyn
sitä tarkoittaneen.
LORDI GORING
Tietysti! Ja sitäpaitsi on rouva Cheveleyn tekemä huomautus
hyvin järkevä.
MABEL CHILTERN
Miksi keskustelette rouva Cheveleystä? Jokainen juttelee rouva
Cheveleystä. Lordi Goring, sanokaahan -- mitä te sanoitte rouva
Cheveleystä? Oi, muistan, että hän on nero päivällä ja kaunotar
yöllä.
LADY BASILDON
Mikä hirmuinen yhdistelmä! Niin kovin luonnoton!
ROUVA MARCHMONT
(Mitä uinailevimmalla ilmeellään.) Katselen mielelläni neroa
ja kuuntelen kauniita ihmisiä.
LORDI GORING
Ah! Tuo on sairaalloista, rouva Marchmont.
ROUVA MARCHMONT
(Kirkastuen mielihyväisen näköiseksi.) Olen niin iloinen, kun
kuulen teidän noin lausuvan. Marchmont ja minä olemme olleet
naimisissa seitsemän vuotta, eikä hän ole kertaakaan sanonut,
että olisin sairaalloinen. Miehet ovat niin kiusallisen huomaamattomia.
LADY BASILDON
(Kääntyen häneen.) Olen aina sanonut teille, rakas Margaret,
että olette sairaalloisin henkilö Lontoossa.
ROUVA MARCHMONT
Ah. Mutta te olette aina osaaottavainen, Olivia!
MABEL CHILTERN
Onko sairaalloista haluta syötävää? Minulla on suuri halu saada
ruokaa. Lordi Goring, tahdotteko tarjota minulle hieman illallista?
LORDI GORING
Mielihyvällä, neiti Mabel. (Menee hänen kanssaan.)
MABEL CHILTERN
Kuinka julma olette ollut! Ette ole puhutellut minua koko iltana.
LORDI GORING
Kuinka olisin voinut. Tehän poistuitte lapsidiplomaatin seurassa.
MABEL CHILTERN
Olisitte seurannut meitä. Takaa-ajaminen olisi ollut pelkkä
kohteliaisuus. Epäilen, pidänkö teistä lainkaan tänä iltana.
LORDI GORING
Minä pidän teistä äärettömästi.
MABEL CHILTERN
Hyvä, toivon, että osotatte sitä jollakin huomattavammalla
tavalla. (Menevät portaita alas.)
ROUVA MARCHMONT
Olivia, minulla on omituinen, äärettömän raukeuden tunne.
Luullakseni haluaisin kovin jotain illalliseksi. Tunnen haluavani
saada hieman illallista.
LADY BASILDON
Minä ihan suorastaan menehdyn nälästä, Margaret!
ROUVA MARCHMONT
Miehet ovat hirveän itsekkäitä, he eivät koskaan ajattele näitä
asioita.
LADY BASILDON
Miehet ovat kovin aineellisia, kovin aineellisia! (_Varakreivi
de Nanjac_ saapuu musiikkisalista eräiden muitten vieraitten
seurassa. Tarkasteltuaan huolellisesti kaikkia läsnäolevia hän lähestyy
_lady Basildonia_.)
VARAKREIVI DE NANJAC
Onko minulla kunnia pyytää teitä illalliselle, kreivitär?
LADY BASILDON
(Kylmästi.) En koskaan syö illallista, kiitän teitä, varakreivi.
(_Varakreivi_ on peräytymäisillään. _Lady Basildon_ tämän
huomatessaan nousee heti ja tarttuu varakreivin käsivarteen.) Mutta
tahdon tulla teidän kanssanne mielihyvällä.
VARAKREIVI DE NANJAC
Pidän niin syömisestä! Olen hyvin englantilainen kaikissa makuasioissa.
LADY BASILDON
Näytätte aivan englantilaiselta, varakreivi, aivan englantilaiselta.
(Poistuvat. _Herra Montford_ täysin huoliteltu, nuori keikari,
lähestyy _rouva Marchmontia_.)
HERRA MONTFORD
Haluatteko hieman illallista, rouva Marchmont?
ROUVA MARCHMONT
(Veltosti.) Kiitos, herra Montford, en ajatellut ollenkaan illallista.
(Nousee nopeaan ja tarttuu tämän käsivarteen.) Mutta tahdon
istua vierellänne ja vartioida teitä.
HERRA MONTFORD
Tietääkseni en halua olla vartioitu syödessä.
ROUVA MARCHMONT
Sitten tahdon vartioida jotakin toista.
HERRA MONTFORD
Tietääkseni en halua sitäkään.
ROUVA MARCHMONT
(Erikseen.) Pyydän, herra Montford, elkää toimeenpanko tätä
piinallista mustasukkaisuuden näytelmää yleisön nähden. (Menevät
alas portaita muiden vieraitten seurassa sivuuttaen _sir Robert
Chilternin_ ja _rouva Cheveleyn_, jotka nyt tulevat.)
SIR ROBERT CHILTERN
Käyttekö joissakin maanmiestemme kodeissa ennenkun lähdette
Englannista, rouva Cheveley?
ROUVA CHEVELEY
Oi en! En voi sietää englantilaisia perhekutsuja. Englannissa
ihmiset todella kokevat esiintyä loistavasti aamiaisella. Siinä he
ovat kauhistuttavia. Vain tolvanat ovat loisteliaita aamiaisella.
Ja sitten perheenpää aina pitää hartaushetken. Viipymiseni Englannissa
todella riippuu teistä, sir Robert. (Istuu sohvalle.)
SIR ROBERT CHILTERN
(Ottaen tuolin hänen lähellään.) Todellako?
ROUVA CHEVELEY
Aivan totta. Toivon saada puhua teille suuresta valtiollisesta
ja taloudellisesta kysymyksestä, Argentinan kanavayhtiöstä, tosiaan.
SIR ROBERT CHILTERN
Miten kuiva, käytännöllinen tuo teidän keskustelun aiheenne,
rouva Cheveley.
ROUVA CHEVELEY
Oi! Minä rakastan kuivia, käytännöllisiä puheenaiheita. Mutta
kuivia, käytännöllisiä ihmisiä en rakasta. Siinä on suuri ero.
Sitäpaitsi te olette huvitettu, minä tiedän, kansainvälisestä
kanavasuunnitelmasta. Te olitte lordi Radleyn sihteeri, ettekö
ollutkin, kun hallitus osti Suetsin kanavan osakkeita.
SIR ROBERT CHILTERN
Kyllä! Mutta Suetsin kanava oli suuri ja valtava yritys. Sen avulla
saimme välittömän meritien Intiaan. Sillä oli yleisvaltakunnallinen
arvo. Oli tarpeellista, että valvonta oli meillä. Tämä Argentinan
suunnitelma on tavallinen pääomanvaihtohuijaus.
ROUVA CHEVELEY
Keinottelua, sir Robert. Loistavaa, rohkeaa keinottelua.
SIR ROBERT CHILTERN
Uskokaa minua, rouva Cheveley, se on huijausta. Kutsukaamme asioita
niitten oikealla nimellä. Se tekee kysymykset yksinkertaisemmiksi.
Meillä on kaikki tiedot siitä ulkoasiain virastossa. Todellakin olen
lähettänyt erityisen toimikunnan ottamaan selvää yksityiskohdista ja
se tiedottaa, että työt ovat tuskin alkaneet eikä kukaan näy tietävän,
mihin rahat, jotka jo ovat merkityt, lienevät joutuneet. Koko homma on
toinen Panama, eikä sillä ole neljänneksiosaksikaan niitä menestymisen
mahdollisuuksia, jotka tuolla onnettomalla yrityksellä oli. Toivon,
että ette ole tehnyt siihen sijoituksia. Olen varma, että te olette
liian viisas sellaista tehdäksenne.
ROUVA CHEVELEY
Olen sijoittanut siihen hyvin paljon.
SIR ROBERT CHILTERN
Kuka saattoi neuvoa teitä tekemään niin hullusti?
ROUVA CHEVELEY
Teidän vanha ystävänne -- -- -- ja minun.
SIR ROBERT CHILTERN
Kuka?
ROUVA CHEVELEY
Parooni Arnheim.
SIR ROBERT CHILTERN
(Rypistäen otsaansa.) Ah niin! Muistan niihin aikoihin kun hän
kuoli, kuulleeni, että hän oli tullut sekaantuneeksi tuohon
liikeyritykseen kokonaisuudessaan.
ROUVA CHEVELEY
Se oli hänen viimeinen tarinansa. Viimeinen, mutta ainoa, joka
teki hänelle oikeutta.
SIR ROBERT CHILTERN
(Nousten.) Mutta te ette ole nähnyt vielä Corot'in taulujani.
Ne ovat musiikkisalissa. Corot näyttää sopivan musiikin yhteyteen,
eikö niin? Saanen näyttää niitä teille.
ROUVA CHEVELEY
En ole tänä iltana sillä tuulella, että hopean hohde ja punertava
sarastus huvittaisivat. Tulin puhumaan kauppa-asiasta. (Viittaa
viuhkallaan _sir Robertille_, että tämä istuisi hänen viereensä.)
SIR ROBERT CHILTERN
Pelkään, etten voi antaa teille mitään neuvoa, rouva Cheveley,
paitsi että kohdistaisitte mielenkiintonne johonkin vähemmän
vaaralliseen. Kanavan menestys riippuu tietenkin Englannin
suhtautumisesta ja tulen juuri huomeniltana esittämään toimikunnan
tiedonannot Alahuoneelle.
ROUVA CHEVELEY
Sitä teidän ei pidä tehdä. Omien etujenne vuoksi, sir Robert,
puhumattakaan minun, elkää tehkö sitä!
SIR ROBERT CHILTERN
(Katsellen häntä ihmeissään.) Omien etujeni? Rakas rouva
Cheveley, mitä tarkoitatte? (Istuu hänen viereensä.)
ROUVA CHEVELEY
Sir Robert, tahdon olla aivan vilpitön teitä kohtaan. Minä toivon,
että te luovutte selonteosta, jonka olitte aikonut antaa Alahuoneelle
sillä perusteella, että teillä on syytä uskoa toimikunnan joutuneen
harhaan väärien tiedonantojen tai ennakkoluulojen tai muun
sellaisen vuoksi. Niinpä toivon teidän lausuvan muutamia sanoja
painostaaksenne hallitusta ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi
ja että teillä on syytä uskoa kanavalla valmistuttuaan olevan
suuren kansainvälisen arvon. Te tiedätte millaisia seikkoja ministerit
tämänlaatuisissa tapauksissa sanovat. Jotkin tavalliset mauttomuudet
riittävät. Nykyaikaisessa elämässä ei millään ole niin suurta
tehoa kuin hyvillä mauttomuuksilla. Ne tekevät koko maailman
niin läheiseksi. Tahdotteko tehdä tämän minun tähteni?
SIR ROBERT CHILTERN
Rouva Cheveley, ettehän voi vakavasti tehdä minulle tuollaista
ehdotusta.
ROUVA CHEVELEY
Olen aivan vakava.
SIR ROBERT CHILTERN
(Kylmästi.) Pyydän, sallikaa minun uskoa, että ette sitä ole.
ROUVA CHEVELEY
(Puhuen suurella ponnella ja harkiten.) Ah, mutta minä olen!
Ja jos teette, mitä pyydän, niin -- -- minä tulen maksamaan hyvin
runsaasti.
SIR ROBERT CHILTERN
Maksamaan minulle!
ROUVA CHEVELEY
Niin!
SIR ROBERT CHILTERN
Pelkään, etten oikein ymmärrä, mitä tarkoitatte.
ROUVA CHEVELEY
(Nojautuen taaksepäin sohvaan ja katsoen häneen.) Kuinka kova
pettymys! Ja olen tullut koko tuon matkan Wienistä vakuutettuna,
että te täysin ymmärrätte minua.
SIR ROBERT CHILTERN
Pelkään, että en ymmärrä.
ROUVA CHEVELEY
(Mitä välinpitämättömimmällä tavalla.) Rakas sir Robert, te
olette maailmanmies ja teillä on oma hintanne, otaksun. Niin on
jokaisen laita nykyään. Haitta on siinä, että ihmiset ovat niin hirveän
kalliita. Tunnen, että minäkin olen. Toivon, että te olette
kohtuullisempi maksuehtoihin nähden.
SIR ROBERT CHILTERN
(Nousten loukkaantuneena.) Jos sallitte minun lausua, niin teidän
uranne olkoon omanne. Olette elänyt niin kauvan ulkomailla,
rouva Cheveley, että ette näy voivan käsittää, että puhuttelette
englantilaista kunnian miestä.
ROUVA CHEVELEY
(Pidättää häntä koskettaen viuhkallaan hänen käsivarteensa ja
tarttuu siihen puhellessaan.) Käsitän, että puhun miehelle, joka
laski perustuksen menestykselleen myymällä virastosalaisuuden
liikekeinottelijalle.
SIR ROBERT CHILTERN
(Purren huultaan.) Mitä tarkoitatte?
ROUVA CHEVELEY
(Nousten ja tähystäen häntä.) Tarkoitan, että tunnen todellisen
rikkautenne ja uranne lähtökohdan ja olen saanut sitäpaitsi kirjeenne.
SIR ROBERT CHILTERN
Minkä kirjeen?
ROUVA CHEVELEY
(Ivallisesti.) Kirjeen, jonka kirjotitte parooni Arnheimille,
kun olitte lordi Radleyn sihteeri, kehottaen paroonia ostamaan
Suetsin kanavan osakkeita -- kirjeen, joka oli kirjoitettu kolme
päivää ennemmin kuin hallitus ilmoitti oman ostonsa.
SIR ROBERT CHILTERN
(Käheästi.) Se ei ole totta.
ROUVA CHEVELEY
Te luulitte, että kirje oli tullut hävitetyksi. Kuinka olittekin
mieletön. Se on minun hallussani.
SIR ROBERT CHILTERN
Kauppa, johon viittaatte, ei ollut muuta kuin liikeyritys. Alahuone ei
ollut vielä ratkaissut ehdotusta. Se olisi voinut tulla hyljätyksi.
ROUVA CHEVELEY
Se oli huijausta, sir Robert. Kutsukaamme asioita niitten oikealla
nimellä. Se tekee kaiken yksinkertaisemmaksi. Ja nyt myyn teille
tuon kirjeen ja hinta, minkä siitä vaadin on julkinen Argentinan
suunnitelman kannatuksenne. Te loitte onnenne yhden kanavapuuhan
turvissa. Teidän on autettava minua ja ystäviäni luomaan
omamme toisen avulla.
SIR ROBERT CHILTERN
On häpeällistä, mitä ehdotatte -- -- häpeällistä.
ROUVA CHEVELEY
Oh ei! Se on elämän leikkiä, jossa meillä kaikilla on osamme,
sir Robert, ennemmin tahi myöhemmin.
SIR ROBERT CHILTERN
En voi tehdä, mitä pyydätte minulta.
ROUVA CHEVELEY
Te tarkoitatte, ettette voi auttaa tekemällä sitä. Te tiedätte
seisovanne jyrkänteen reunalla. Eikä teidän asianne ole lausua
maksuehtoja. Teidän on ne hyväksyttävä. Otaksutaan, että
kieltäytyisitte.
SIR ROBERT CHILTERN
Mitä sitten?
ROUVA CHEVELEY
Hyvä sir Robert, mitä sitten? Te olette perikadon oma, siinä kaikki.
Muistakaa, mihin huippuun puritaanisuutenne Englannissa on saattanut
teidät. Vanhaan aikaan ei kukaan uskotellut olevansa hituistakaan
parempi naapuriaan. Tosiaan, tekeytymistä lähimmäistään rahtusen
paremmaksi pidettiin äärimmäisen alhaisena ja keskiluokalle ominaisena.
Nykypäivinä ajanmukaisen siveysintoilumme vuoksi jokaisen on
teeskenneltävä puhtauden ja turmeltumattomuuden esikuvaa ja kaikkia
muita seitsemää kuolettavaa hyvettä -- -- -- ja mikä on tulos? Te
kaikki kaadutte kuin nappulat -- yksi toisenne jälkeen. Ei niin vuotta
kulu Englannissa ilman että joku suistuu. Häväistysjutut tapasivat
valaa loistoa tahi vähintäin mielenkiintoa mieheen -- nyt ne hänet
murskaavat. Ja teidän juttunne on hyvin roskainen. Ette voi kestää
sitä. Jos tunnettaisiin, että te nuorena miehenä, suuren ja tärkeän
ministerin sihteerinä myitte virastosalaisuuden suuresta rahasummasta,
ja että se oli teidän varallisuutenne ja menestyksenne lähde, niin
teidät haukuttaisiin pois julkisesta elämästä ja teidän olisi
väistyttävä kokonaan. Ja vihdoinkin, sir Robert, miksi teidän pitäisi
uhrata koko tulevaisuutenne mieluummin kuin toimia valtioviisaasti
vihollistenne kanssa? Tällä hetkellä olen vihollisenne. Minä myönnän
sen. Ja minä olen paljon väkevämpi kuin te. Suuri pataljoona on
minun puolellani. Teillä on loistava asema, mutta juuri loistava
asemanne tekeekin teidät niin araksi. Te ette voi puolustaa sitä.
Ja minä uhkaan hyökkäyksellä. Tietenkään en puhu teille moraalia.
Teidän täytyy kohtuudella myöntää, että olen säästänyt teidät siitä.
Vuosia sitten teitte älykkään häikäilemättömän teon; se tuotti suurta
menestystä. Te saatte siitä kiittää onneanne ja asemaanne. Ja nyt
teidän on siitä maksaminen. Aikaisemmin tai myöhemmin meidän kaikkien
tulee maksaa siitä, mitä teemme. Nyt on teidän maksettava. Ennenkun
eroan seurastanne tänä iltana, on teidän luvattava, että vaikenette
tiedotuksenne suhteen ja puhutte Alahuoneessa suunnitelman puolesta.
SIR ROBERT CHILTERN
Teidän pyyntönne on mahdoton.
ROUVA CHEVELEY
Teidän on tehtävä se mahdolliseksi. Te ryhdytte tekemään
sen mahdolliseksi. Sir Robert, te tunnette, millaisia englantilaiset
sanomalehtenne ovat. Otaksutaan, että jätettyäni tämän talon
ajan johonkin sanomalehden toimitukseen ja annan sille tämän
häväistysjutun ja todisteet siihen. Ajatelkaa heidän ilkeää iloaan
siitä huvista, että saavat laahata teidät alas ja syöstä lokaan ja
liejuun. Ajatelkaa tekopyhyyttä, millä heidän tahmean äitelä
pääkirjoituksensa on kirjoitettu ja sitä, että hairahdus paljastetaan
julkisessa lehdessä.
SIR ROBERT CHILTERN
Pysähtykää! Te tahdotte minun peruuttamaan tiedonannon
ja pitämään lyhyen puheen vakuuttaen, että uskon suunnitelmalla
olevan mahdollisuuksia?
ROUVA CHEVELEY
(Istuutuen sohvalle.) Se on minun vaatimukseni.
SIR ROBERT CHILTERN
(Hiljaisella äänellä.) Tahdon antaa jonkun rahasumman,
minkä haluatte.
ROUVA CHEVELEY
Myöskään ette ole kyllin rikas, sir Robert, että voisitte ostaa
takaisin menneisyytenne. Kukaan ihminen ei ole niin rikas.
SIR ROBERT CHILTERN
En tee mitä pyydätte. En tahdo.
ROUVA CHEVELEY
Teidän täytyy. -- -- Ellette -- -- (Nousee sohvalta.)
SIR ROBERT CHILTERN
(Hämmästyneenä ja hermostuneena.) Odottakaa hetkinen!
Mitä te ehdotitte? Te sanoitte, että antaisitte minulle takaisin
kirjeeni, sanoitteko?
ROUVA CHEVELEY
Kyllä! Se on sovittu. Tahdon olla huomeniltana kello puoli
kaksitoista naisten parvekkeella. Jos siihen mennessä -- ja teillähän
on ollut siihen kosolti tilaisuutta -- olette tehnyt Alahuoneessa
toivomukseni mukaisen ilmoituksen, niin ojennan teille takaisin
kirjeenne kauneimmin kiittäen ja lausuen teille parhaan ja kaikin
tavoin sopivimman kohteliaisuuden, minkä osaan. Minä aijon
pelata suoraa peliä kanssanne. Tulee aina pelata selvästi -- -- kun
omistaa voittokortit. Parooni opetti sen minulle -- -- -- monen
muun asian ohella.
SIR ROBERT CHILTERN
Teidän on annettava minulle aikaa harkitakseni ehdotustanne.
ROUVA CHEVELEY
Ei! Teidän tulee ratkaista nyt.
SIR ROBERT CHILTERN
Antakaa minulle viikko -- - kolme päivää!
ROUVA CHEVELEY
Mahdotonta! Minun on sähkötettävä Wieniin tänä iltana.
SIR ROBERT CHILTERN
Jumalani! Mikä toi teidät minun elämääni?
ROUVA CHEVELEY
Olosuhteet! (Liikkuu ovea kohti. )
SIR ROBERT CHILTERN
Elkää menkö! Minä suostun. Tiedonanto peruutetaan. Tahdon
järjestää, että asiasta tehdään minulle kysely.
ROUVA CHEVELEY
Kiitos! Tiesin, että pääsisimme ystävälliseen sopimukseen.
Ymmärsin luonnettanne alun pitäin. Minä erittelin teidät, vaikka
te ette ihaillut minua. Ja nyt voitte kutsua minulle vaunut, sir
Robert. Näen ihmisten tulevan illalliselta, ja englantilaiset muuttuvat
aina romantillisiksi aterian jälkeen ja minua se julmasti
kiusaa.
(Sir Robert Chiltern poistuu.)
(Vieraita saapuu. Lady Chiltern, Lady Markby, Lordi Caversham,
Lady Basildon, rouva Marchmont, varakreivi de Nanjac, herra Montford.)
LADY MARKBY
Hyvä! Rouva Cheveley, toivon, että olette pitänyt hauskaa.
Sir Robert on hyvin huvittava, eikö olekin?
ROUVA CHEVELEY
Mitä huvittavin! Olen ollut äärettömästi huvitettu keskustelusta hänen
kanssaan.
LADY MARKBY
Hänellä on ollut hyvin mielenkiintoinen ja loistava ura. Ja hän
on nainut mitä ihailtavimman vaimon. Lady Chiltern on nainen,
jolla on hyvin ylevät periaatteet, voin ilokseni sanoa. Olen itse
hieman liian vanha vaivautuakseni antamaan hyvää esimerkkiä,
mutta ihailen aina ihmisiä, jotka sen tekevät. Ja lady Chilternillä on
hyvin jalostava vaikutus elämään, joskin hänen päivälliskutsunsa
ovat, melkolailla ikäviä toisinaan. Mutta eihän yhdellä voi olla
kaikkia, eihän voi? Ja nyt minun täytyy lähteä. Saanko kutsua
teidät huomiseksi?
ROUVA CHEVELEY
Kiitos!
LADY MARKBY
Menkäämme ajelulle puistoon kello viiden aikana. Kaikki on
niin raikasta nykyään puistossa.
ROUVA CHEVELEY
Paitsi ihmiset!
LADY MARKBY
Kenties ihmiset ovat vähäisen väsyneitä. Olen usein huomannut,
että huvikausi loppuessaan tuottaa eräänlaista aivojen pehmenemistä.
Kuinka lieneekin, on luullakseni mikä tahansa parempi kuin liian
suuri älyllinen paine. Se on sopimattomin seikka, mitä olla voi.
Se tekee nuoret tytöt niin erinomaisen nenäkkäiksi. Eikä mikään
ole niin vaikeaa kuin naida nenäkäs tyttö; miehet eivät sellaisesta
pidä. Hyvää yötä, rakas! (Lady Chilternille.) Hyvää yötä, Gertrud!
(Menee ulos lordi Cavershamin käsipuolessa.)
ROUVA CHEVELEY
Mikä loistava talo teillä on, lady Chiltern! Olen viettänyt hauskan
illan. On ollut niin mielenkiintoista oppia tuntemaan teidän miehenne.
LADY CHILTERN
Minkätähden halusitte tavata miestäni, rouva Cheveley?
ROUVA CHEVELEY
Oi, tahdon kertoa teille. Halusin herättää hänen mielenkiintoaan
Argentinan kanavan suunnitelmaan, josta te uskoakseni olette
kuullut. Ja huomaan, että hän on mitä alttiin, mitä vastaanottavin
-- -- kun on järkisyitä -- tarkoitan. Arvokas ominaisuus ihmisessä.
Käänsin hänet kymmenessä minuutissa. Hän käy pitämään puheen
Alahuoneessa huomeniltana tarkoituksen puolesta. Meidän on
mentävä naisten parvekkeelle häntä kuuntelemaan. Siitä tulee
suuri tilaisuus.
LADY CHILTERN
Siinä täytyy olla jokin väärinkäsitys. Tuo hanke ei koskaan
voisi saada mieheni kannatusta.
ROUVA CHEVELEY
Oi! Vakuutan, se on kaikki päätetty. En kadu nyt ikävää matkaani
Wienistä. Sillä on ollut suuri menestys. Mutta, tietenkin
lähimpänä kahtenakymmenenäneljänä tuntina painuu koko asia
kuolleeksi salaisuudeksi.
LADY CHILTERN
(Sävyisästi.) Salaisuus? Keiden välillä.
ROUVA CHEVELEY
(Hilpeä vivahdus silmissään.) Teidän miehenne ja minun välilläni.
SIR ROBERT CHILTERN
(Lähestyen.) Vaununne ovat täällä, rouva Cheveley!
ROUVA CHEVELEY
Kiitos! Hyvästi, lady Chiltern! Hyvää yötä, lordi Goring. Minä
olen Claridgessa. Ettekö luulisi voivanne tulla tervehtimään.
LORDI GORING
Jos niin haluatte, rouva Cheveley!
ROUVA CHEVELEY
Oi! Elkää käsittäkö sitä noin vakavasti, tahi minun on pakko
tulla teidän luoksenne. Englannissa sitä tuskin pidettäisiin
sopivaisuuden mukaisena. Ulkomailla olemme sivistyneempiä. Tahdotteko
saattaa minut alas, sir Robert. Nyt kun meillä molemmilla
on samat harrastukset sydämellä, tulemme hyviksi ystäviksi, niin
toivon. (Purjehtii ulos _sir Robert Chilternin_ käsivarresta
pitäen. Lady Chiltern menee porraskäytävän yläpäähän ja katselee
heitä, kun he laskeutuvat. Hänen ilmeensä on hämmentynyt. Vähän
ajan perästä yhtyy hän joihinkin vieraisiin ja poistuu näiden seurassa
toiseen vastaanottohuoneeseen.)
MABEL CHILTERN
Miten kamala nainen!
LORDI GORING
Menisitte nukkumaan, neiti Mabel.
MABEL CHILTERN
Lordi Goring!
LORDI GORING
Isäni käski minua tunti sitten levolle. En käsitä, miksi en antaisi
Teille samaa neuvoa. Minä aina annan hyvän neuvon kulkea.
Se on ainoa tapa, miten sitä on käytettävä. Siitä ei ole milloinkaan
itselle hyötyä.
MABEL CHILTERN
Lordi Goring. Te toimitatte aina minua pois huoneesta. Katson
että teitte siinä hyvin rohkeasti. Erittäinkin, kun en mene vielä
pitkään aikaan nukkumaan. (Menee sohvalle.) Voitte, jos teitä
miellyttää, tulla istumaan ja puhelemaan jostakin maailman asiasta,
esim. kuninkaallisesta akatemiasta, rouva Cheveleystä tahi
kertomuksista skotlantilaisella murteella. Sellaiset aiheet eivät ole
ylentäviä. (Kiinnittää katseensa johonkin, joka on sohvalla puoleksi
piiloutuneena pielustan vieressä.) Mikä tämä on? Joku on pudottanut
timanttisen rintaneulan. Aivan kaunis, eikö olekin? (Näyttää
sitä hänelle.) Toivoisin, että se olisi minun, mutta Gertrud ei anna
minun käyttää muuta kuin helmiä ja olen todellakin kyllästynyt
helmiin. Ne tekevät niin tasaisen, kiltin ja henkevän näköiseksi.
Ihmettelen kenen oma rintaneula mahtaa olla.
LORDI GORING
Ihmettelen, kuka sen on pudottanut?
MABEL CHILTERN
Se on kaunis rintaneula.
LORDI GORING
Se on soma rannerengas.
MABEL CHILTERN
Se ei ole rannerengas. Se on rintaneula.
LORDI GORING
Sitä voidaan käyttää rannerenkaana. (Ottaa sen häneltä ja avaten
viheriän kirjekotelon, pistää koristeen siihen huolellisesti mitä
täydellisimmällä kylmäverisyydellä.)
MABEL CHILTERN
Mitä teette?
LORDI GORING
Neiti Mabel. Teen par'aikaa teille oudon pyynnön.