Kun olin nuor', ei
Nyt tomun-maasta
Ei Elon luotteet
Tulevaa tuntea
Jos omaa sull' on
Vain viisaat
Oi ruusu!
Luin Kirjaa Rakkauden
Jotk' aina
Niin kauan kuin
Sun pitää
Kun aina muuta
Pois täällä
Alati pahansuoviks
Tää elämämme
Ikuiset kohtalot
Miks säikyt
Sin' yönä
Ah, arvoitusta
Jos elos ilmi saisit
Ei kukaan
Mitä säätäneekin
Miks aina mestaroida
Täst' erkaantua
Käy kyll', ett' ihmisille
Tääll' orjiks omakylläisyyden
Koveni sheikki
Oi ulkokultainen!
Vuoks uskon
Opinlauseista
Moskeijat, kirkot
Mi tänään minut
Miks moskeijoissa aina
Miks, Omar, huokaat
On Kaaba
On templin kuori
Vain Totuudelle
Jo muurahaisen silmässä
Vain Herran armosta
Vain Hän voi
Kuin poolo-palloa
Kehässä tässä
Mi kerran nosti
Mull' ihana on hipiä
Ens-päivänä
Ei Eedeniä
Kun Luoja kerran
Savemme
Elämää luodessasi, Suuri
Mitä hyödyttää Sua
Oli tuskan tunti
Luot ensin
Sa kudoit
Lie eikö säädökset
Asetit tuhat ansaa
Viet iloon
Oi Herra! Huomaan laupeutesi
Kaikk' uskokaa
En hyveen kilvoittelussa
Kuin ympyrä
»Oi meren kaukaisuutta!»
Epilogi: Jää hyvästi!