(Virren 339 mukaan)
O Herra, siunaa Suomen kansa,
suo sille armos runsaus,
suo sille lohtu haavoissansa
ja tuskassansa unohdus.
Pois pyyhi vedet silmiemme,
pois veritahrat tannertemme.
Sun voittos päivän huomenessa
suo että suureks Suomi sais,
suo että kahleen kirvotessa
myös orjan mieli kirpoais,
suo meille voima voimastasi
ja valkeus sun valostasi.
Sa siunannut oot aseitamme,
kun pakoon lyötiin vainon yö,
myös siunaa rauhanaskartamme,
tee kaunihiksi kansan työ.
Miss' äsken hurme maata kasti,
suo oraan itää runsahasti.
O Herra, siunaa Suomen kansa,
suo sille voimas runsaus,
se kaikiss' että vaiheissansa
ois oma kansas, valittus.
O Herra, kalliimpana saamme
sun kädestäsi synnyinmaamme.
Huhtikuussa 1918.