Ei, eipä mitenkään. Olihan aivan mieletöntä uskoa jotain sellaista.
Tuo ajatus ansaitsi tulla, ja tulikin muitta mutkitta mielestä
karkoitetuksi.
»Joka tapauksessa on siitä jo sangen pitkä aika, kun viimeksi
avasin Ventirosen veräjät», ajatteli Peetri. »Voinhan nyt käyttää
tätä vähäpätöistä tekosyytä hyväkseni. Ja kardinaali tulee tietysti
iloiseksi saadessaan takaisin nuuskarasiansa.»
Tikapuuporras oli paikoillaan.
Peetri kulki Acon poikki.