MANU (Hänen jälkeensä). Niinpä minunkin puolestani. (Katsoo kotvan
hänen jälkeensä, kääntyy sitte, huomaa Lainan ja Vilpun tulevan perältä
rantaa pitkin näköalapaikalle, kyykistyy, hiipii ylös aidan luo,
kiertää oikealla aidan toiselle puolelle ja ilmestyy sinne samalle
paikalle, missä ensikerralla oli, ja painautuu jälleen piiloon aidan
taakse.)
LAINA: Istutaanhan tähän!
VILPPU: Eikös tuolla nurmikolla ole parempi? Tule! Mennään sinne!
(Avaa portin.)