Korvessa kuljen.
Vaarat, ah, saartavi mun.
Herra, ma suljen
sieluni suojahan sun.
Itse ma kohta
hoiperrun tieltäsi pois,
jollet sa johda,
jollet sa turvanain ois.
Korvesta kaita
polku on kotihin vaan.
Henkes, oi, laita
lastasi johdattamaan!
Jeesus, sa loista
valona tielläni ain!
Muut tuet poista,
turvan' ett' oisit sa vain!
Juurtua anna
sinuhun vaan yhä mun,
toivoni panna
ainiaan armoosi sun!
Halvaks', ah, vainen
tähtes mun lukea suo
kunnia mainen,
kaikk' ajan aartehet nuo!
Irroita niistä
niin minun mieleni pois,
ett'ei ne riistää
multa mun kruunuain vois!
Ain' ole mullen
elämä, totuus ja tie!
Kuoleman tullen
korvesta kotihin vie!