_Alexandre Dumas_ syntyi heinäkuun 24. p:nä 1802 pienoisessa
keskiranskalaisessa Villers-Cotteretsin kaupungissa, jonka hän usein
esittää romaaniensa sivutapausten näyttämönä. Isä oli ylevämielinen
vallankumousarmeijan kenraali, tunnettu tavattomista ruumiillisista
voimistaan. Tämän äiti oli neekeritär San-Domingon saarella, missä
muuan ranskalainen aatelismies oli hänen kanssaan vakinaisessa
rakkaussuhteessa. Alexandre peri noilta kahdelta taholta harvinaisen
kimmoisen elämäntarmon ja väkevän aistillisen luonnon, joiden
tuloksena hänen maallinen vaelluksensa oli haudan partaalle asti
yhtenäistä hummausta ja nautiskelua, kirjavia seikkailuja, alituista
vaihtelua varallisuudesta velkojien hätistelyyn, samalla kun hän
näissä näköjään ehkäisevissä olosuhteissa suoritti suuremman määrän
henkistä työtä kuin ainoaltakaan maailman kirjailijalta on jäänyt
"vaskea pysyväisemmäksi muistopatsaaksi". Hän kuoli synkän sodan
aikana eräässä kauppalassa lähellä Dieppeä jouluk. 5. p:nä 1870,
samana päivänä, kun saksalaisten valloitusretki ulottui sinne saakka.
Alexandre Dumas on kirjallisuudenhistoriassa niitä uudistusmiehiä,
jotka Ranskassa ryhtyivät omiin kansallisiin oloihin sovelluttamaan
aikaisemmin herännyttä englantilaista ja saksalaista romantiikkaa,
sitte kun vallankumous ja sitä seuranneet Napoleonin sodat olivat
tuottaneet tuntuvia valtiollisia ja yhteiskunnallisia muutoksia,
jotka suuresti vaikuttivat koko sivistyselämään. Uuden suunnan
huomattavimpia saavutuksia oli historiallinen, tosiperäinen,
kuvattavan ajan oloja ja tapoja sekä sen henkilöitä yksilöllisesti
esittävä romaani, varsinaisena esikuvanaan skotlantilainen mestari
Walter Scott. Dumas esim. alotti lukuisilla näytelmillä, mutta vain
hänen novellinsa ja romaaninsa ovat säilyttäneet elävyytensä, --
parhaiten se valtava romaanisarja, jossa hän ajanjaksottain kuvailee
oman maansa historiaa.
Dumas oli romanttisen virtauksen varsinainen kansantajuistuttaja. Hän
kirjoitti nimenomaan suurta yleisöä varten, siinä useinkin pakosta
uhraten taiteellisia näkökohtia, joiden käyttelyyn hänellä kyllä oli
kykyä. Tuolla päätehtävänsä alalla hän menestyi niin erinomaisesti,
että hän yhäti on kotimaansa enimmin suosittu romaanikirjailija,
ja vakinaisen aseman hän on saavuttanut niissäkin maissa, joissa
aito gallialainen kepeys ei ole antamassa täyttä oivallusta hänen
ansioilleen.
Pääasiallisesti työskenteli Dumas johdellen jonkunlaista esikuntaa,
joka keräsi hänelle ainehistoa historiallisista erikoistutkielmista,
muistelmateoksista, kirjekokoelmista, kaikenlaisista
arkistopapereista; hänen ohjeittensa mukaan nämä apurit suuressa
määrin kirjoittelivat kokonaisia taipaleitakin, joita mestari sitten
yhdisteli ja muovaili kokonaisuudeksi. Kiireisinä aikoina tällaiseen
yhteistyöhön jäi hataruutta, mutta enimmäkseen nuo teokset kuitenkin
ovat kiinteitä rakenteeltaan, täydellisesti Dumas'ta itseänsä,
sellaisena kuin hän esiintyy niissä tuotteissa, jotka tiedetään
kokonaan hänen omaksi käsialakseen. Niissä on siis tapahtunut
perinpohjainen muokkaus ja sulattelu, ja kun lisäksi ottaa lukuun,
että kaikki johtava suunnittelu on Dumas'n aivoista lähtöisin, täytyy
tosiaan hämmästellä sitä saavutusta, minkä hän jätti jälkeensä
yksistään historiallisenkin romaanin alalla: noin kahdentoista vuoden
kuluessa hän julkaisi _puolisataa_ sellaistakin historiallista
romaania, joilla on pysyväinen arvo, heikommista tuotteista ja
monenlaisesta muusta kirjallisesta työskentelystä puhumattakaan. Ja
monetkin noista romaaneista ovat ihan jättiläisiä kirjamaailmassa,
sen kokoisia kuin "Bragelonnen varakreivi", joka suomennettuna
täyttää 2300 tiheään painettua sivua! Käännöksinä niitä onkin jaettu
useiksi erinimisiksi niteiksi.
Nämä historialliset romaanit muodostavat enimmäkseen ryhmiä
eli sikermiä, joissa eri teokset liittyvät toisiinsa osittain
samoin henkilöin. Tuollaisista ryhmistä ovat vasta n.s.
muskettisoturi-romaanit ilmestyneet kokonaisuudessaan suomeksi;
muista on joitakuita typisteltyjä osia käännetty ruotsinnosten
mukaan. Suomessa on näinä vuosina saatu laajojen kansankerrosten
lukuhalua suuresti herätellyksi huokeahintaisten kaunokirjallisten
sarjain avulla, ja tämän johdosta on voitu ryhtyä sellaisten
laajojenkin teoksien julkaisemiseen, jotka edellyttävät hyvin suurta
painosmäärää, ennen kuin hinta on asetettavissa niin alhaiseksi,
että ne eivät jää vain varakkaampien kotien saataviin, joista
useimmat kykenevät niihin tutustumaan vieraallakin kielellä. Tällöin
on havaittu, että Dumas aivan erityisesti miellyttää meidänkin
suurta yleisöämme; kahden laajan muskettisoturi-romaanin kustantaja
on tämän johdosta ryhtynyt suurisuuntaisimpaan hankkeeseen, mitä
maamme kirjallisessa elämässä vielä on yritetty: Dumas'n kaikkien
ensiluokkaisten historiallisten romaanien julkaisemiseen täydellisenä
valikoimana, pätevien kielenkäyttäjien lyhentämättöminä suomennoksina.
Dumas'n historialliset romaanit ovat saaneet ihailijansa kaikkien
maiden jokaisesta yhteiskunta-piiristä. Syvät ajattelijat kuten
Leo Tolstoi, etevät esteetikot kuten Andrew Lang, lausuvat niistä
kiitollisen tunnustuksensa niinkuin nekin, jotka eivät ole opin
teillä käyneitä. Niiden ansioita on ylimalkainen historiallinen
luotettavuus ja yksityispiirteinen tarkkuus, joka menneisyyden
kellastuneilta lehdiltä etsii esille suoranaisia keskustelujakin
sananmukaisesti jäljennettyinä, samalla kun ajanhenki ja
tapahtuma-ympäristö ovat erittäin sattuvasti ilmaistuja. Niiden
mukana tuntee elävänsä, niissä esiintyvät henkilöt kuvastuvat
lukijan silmien eteen kuin verrattomasta maalauksesta, ja Dumas'n
käsittelyssä vaikeimminkin tulkittavat luonteet saavat sellaisen
valaistuksen, että hyvät ja huonot ovat ennen kaikkea todella
_ihmisiä_, yhtä lihaa ja luuta meidän kanssamme, aina sekä
myötätuntoa että arvostelua ansainneita. Erittäin valaisevia
esimerkkejä ovat tässä kohden Josef Balsamo ja Gilbert -- kaksi
vallankumous-romaanien päähenkilöistä -- silmänkääntäjä ja itsensä
palvelija, jotka Dumas puolueettomasti esittää sellaisessa hyvien
ja heikkojen puolten ristiriidassa kuin ihmissielu yleensä elää,
vaikkakin tämä seikka tavallisesti tulee liian vaillinaisesti
saaduksi ilmi kirjallisuudessa.
Lisäksi on Dumas'lla aina harrastus hyvään. Hänen työnsä taso
on ylevä, hän ei milloinkaan kirjoita kiihdyttääkseen haluja
tai tyydyttääkseen viallista uteliaisuutta, joskin hänen täytyy
ajanhengen selvittelyssä kajota hölliin siveellisiin käsityksiin ja
niiden ilmenemismuotoihin. Hänellä on terve elämänkatsomus, hänen
omat inhimilliset heikkoutensa eivät esiinny hänen käsialassaan,
vaan tässä on _hyvä tahto_ vallinnut. Ja kaikkea hänen työtänsä
kannattelee hyväntuulinen leikkisyys, joka alinomaa kirkastaa lukijan
mieltä.
* * * * *
On arvattavissa, että Alexandre Dumas'n historiallisten romaanien
suomennuttaminen mallikelpoisessa, mutta huokeahintaisessa
asussa saa osakseen suurta kannatusta yleisömme taholta. Olisi
voinut ajatella nämä teokset julkaistaviksi aikajärjestyksessä,
historian tapausten kehityskulun mukaan. Mutta aivan yhtäjaksoista
kaunokirjallista katsausta Ranskan historiaan ne eivät sitenkään
muodostaisi, eikä tekijä ole niitä siten järjestänyt. Nykyisen
yhteiskunnallisen talouselämän aikana on näyttäytynyt otollisemmaksi
alottaa tämä sarja n.s. vallankumous-romaaneilla, Dumas'n kaikkein
laajimmalla yhteenkuuluvalla teossikermällä; hanke on perustettava
ennakkotilausten varaan, ja näin monta nidosta käsittävä tilausliike
voi nyt menestyä paremmin kuin muulloin -- kenties se voitaisiin
katsoa mahdolliseksikaan vain nykyisissä olosuhteissa.
Nämä vallankumous-romaanit, joiden ensimäinen ei ole missään
yhteydessä Dumas'n muiden tuotteiden kanssa, käsittelevät yhdeksi
kokonaisuudeksi liittyvänä jättiläismoisena kuvaussarjana vanhan
ylimysvallan sortumista Ranskassa ja kansanvallan nousua ensimäisessä
hillittömässä kuohunnassaan. Sen pääteos on kirjoitettu toisena
vallankumous-aikana, Dumas'n miehuus-iän keskikohdassa, v. 1848,
jolloin Euroopan kansat jälleen horjuttelivat kuninkaitten ja
keisarien valtaistuimia. Mutta kaikesta huolimatta ne ovat
tasapuolisen taiteilijan työtä. Tekijä esittää katsantokantain ja
aatevirtausten ristiriidan sellaisena kuin se myllerteli; kaikki
maltilliset lukijat saavat häiriintymättömän kuvan tuosta ylen
merkillisestä aikakaudesta, jonka vaikutukset ulottuivat maapallon
jokaiseen kolkkaan uuden kehitysjakson pontimina.
Tämä suurenmoisen kiehtova teosryhmä antaa mitä parhaan
historiallisen kurssin lukijoilleen ja tuottaa harvinaista nautintoa
jännittävillä ja voimakkailla kuvauksillaan. Merkillisen valtavana
romaanikokoelmana se ei ainoastaan perustu huolellisesti seulottuihin
historiallisiin lähteisiin, kuten _Funck-Brentano_ on todistanut
laajalla tutkielmallaan kuningattaren kaulanauhan kohtalokkaasta
häväistysjutusta, vaan on myös saanut elävöittäviä vaikutuksia
mukana olleiden suullisista kertomuksista, joita vielä Dumas
sai kuulla. Se on todellakin vakuuttava ja opettava esitys mitä
kirjavimmasta inhimillisestä tuoksinasta, -- aatteista, toiminnasta,
tapahtumapaikoista ja toimivien henkilöiden peräti monimuotoisesta
kulkueesta, jossa lukuisat kuuluisat nimet ensi kertaa esiintyvät
lukijalle oikeina tunnettavina ihmisinä. Samantapaisesti
suunniteltuihin muihin maailmankirjallisuuden romaanisikermiin
verraten se on ehdottomasti etusijalla ja soveltuu kunniakkaasti
alottamaan tämän suomennossarjan.
Alkujaan näkyy Dumas ajatelleen vallankumous-kuvauksilleen yhteiseksi
nimeksi _Mémoirs d'un médecin_ (Lääkärin muistelmia); tällä otsikolla
varustettuna ilmestyi ensimäinen näistä romaaneista, mutta myöhemmin
ei tekijä sitä enää käyttänyt. Koko sikermä käsittää ranskaksi
Calmann-Lévyn kustantamassa koottujen teosten painoksessa 17 nidettä,
joita on 2--6 kerrallaan yhdistetty teoksiksi nimeltä _Joseph
Balsamo, Le Collier de la Reine, Ange Pitou, La Comtesse de Charny
ja Le Chevalier de Maison-Rouge_. Nämä täten jaetut nideryhmät eivät
yleensä kuitenkaan muodostu erillisiksi jaksoiksi, vaan liittyvät
toisiinsa yhtä kiinteästi kuin niteetkin, parilla poikkeuksella.
Tästä syystä on muualla havaittu käännöksien julkaisemisessa
käytännöllisemmäksi muodostaa useampia romaaneja muutamilla
alkuperäisten nimitysten mukaan sovelletuilla uusilla nimilehdillä,
jotta vältettäisiin alituiset nidenumerot kirjojen käsittelyssä.
Siten nyt suomennoksessakin esim. on "Lääkärin muistelmia" ensimäisen
taipaleen nimenä yksinään ja "Josef Balsamo" on yksinään edustamassa
toista taivalta. Erinimisiä ranskalaisia nideryhmiä ei tässä
kuitenkaan ole yhdistetty, niin että alkuperäinenkin jako on täkäli
säilynyt.
Muutamiin vallankumous-romaaneihin tulee oma selvittävä esipuheensa
tekijältä tai kustantajalta, jotta koko jakso käy tarpeellisissa
kohdissaan tunnetuksi niillekin, jotka alottavat lukemisensa
vasta jostakusta myöhäisemmästä romaanista. Samaten varustetaan
sittemmin ilmestyviä muita Dumas'n historiallisia romaaneja lyhyillä
johdannoilla, niin että meidän ei tarvitse tällä kertaa käyttää
pitempää alkulausetta jättiläiskirjailijan valittujen teosten
käännöskokoelman lähettämiseksi suomalaisen suuren yleisön koteihin,
ensimäisellä niteellään edustettuna.
_V. H.-A._