Taiteilija on kauniin luoja.
Taiteen ilmisaattaminen ja taiteilijan salaaminen -- se on taiteen
tarkoitusperä.
Arvostelija on se, joka kykenee siirtämään sen vaikutuksen, minkä kaunis
häneen tekee, toiseen tyyliin ja toiseen aineesen.
Sekä korkein että alhaisin arvostelun muoto on tavallaan itsebiografiaa.
Se, joka huomaa vain ruman tarkoituksen kauniissa, on turmeltunut
olematta viehättävä. Se on vika.
Se, joka huomaa kauniin tarkoituksen kauniissa, on sivistynyt. Hänestä
on toivoa.
Ne ovat valitut, joille kaunis merkitsee vain kauneutta.
Siveellisiä tai siveettömiä kirjoja ei ole olemassa. Kirjat ovat joko
hyvin tai huonosti kirjoitettuja. Siinä kaikki.
Yhdeksännentoista vuosisadan vastenmielisyys realismia kohtaan on
Calibanin raivoa tämän nähdessä omat kasvonsa kuvastimessa.
Yhdeksännentoista vuosisadan vastenmielisyys romantiikkaa kohtaan on
Calibanin raivoa, kun tämä ei kohtaa omaa kuvasintaan peilin pinnassa.
Ihmisen moraalinen elämä muodostaa osan taiteilijan aihetta, mutta
taiteen moraali on siinä, että täysin hallitsee epätäydellistä
välikappaletta.
Ei kukaan taiteilija tahdo näyttää mitään toteen. Totuuttakin voi
näyttää toteen.
Taiteilijalla ei ole eetillisiä sympatioja. Taiteilijan eetillinen
sympatia on anteeksiantamatonta tyylin manerimaisuutta.
Taiteilija ei ole koskaan sairaalloinen. Taiteilija voi ilmaista
kaikkea.
Ajatus ja kieli ovat taiteilijan taiteen työkaluja.
Pahe ja hyve ovat taiteilijalle taiteen ainesta.
Muodon kannalta on säveltaide kaikkien taiteiden tyyppinä. Tunteen
kannalta on näyttelijän taide tyyppinä.
Kaikki taide on samalla pintaa ja symbolia.
Se, joka tunkeutuu pinnan alle, tekee sen omalla uhallaan.
Se, joka yrittää symbolia selittää, tekee sen omalla uhallaan.
Todellisuudessa taide kuvastaakin katselijaa eikä elämää.
Erilaiset mielipiteet taideteoksesta osoittavat, että teos on uusi,
monipuolinen ja elävä.
Jos arvostelut käyvät eri suuntiin, niin taiteilija on sopusoinnussa
itsensä kanssa.
Me voimme antaa anteeksi ihmiselle, joka on keksinyt jonkun hyödyllisen
esineen, niin kauan kuin hän ei itse sitä ihaile. Ainoa puolustus
hyödyttömän esineen luomiselle on se, että itse ihailee sitä
rajattomasti.
Kaikki taide on aivan hyödytöntä.
_Oscar Wilde_.