_Jägerhorn_, kädessä kokoonkääritty paperi, ja _Klick_ tulevat
taustalta.
JÄGERHORN (käyden suoraan kuningasta kohti). Majesteetti, olemme
valmiit.
KUNINGAS (huolettomasti; iloisen kohteliaasti). Jättäkäämme kartat
ja paperit. Herroille lienee mieluisempaa kuulla, että olen tullut
ylentämään ja palkitsemaan...
JÄGERHORN (viitaten vieressään seisovaan Klickiin; lyhyesti,
kohteliaasti). Meillä ei ole mitään ansioita ylentyäksemme teidän
majesteettinne suosiosta.
KUNINGAS (lyhyt vaitiolo). Olen ollut kauan utelias kuulemaan jotain
teidän Valhalla-seuranne opeista ja menoista. Jos olen aavistanut
oikein, lienevät swedenborgiaanit ja...
JÄGERHORN (jyrkästi). Sen opit ovat salaoppeja, sen menot ovat
mysteerioita, maallikon silmään näkyvät vain sen hedelmät.
KUNINGAS Sitä miellyttävämpää: oppia hedelmistä tuntemaan sen
kasvuvoima ja kauneus!
JÄGERHORN (vaimennetuin äänin, kohtalokkaasti). Suurin niistä on
kypsynyt tänään.
KUNINGAS (ylpeästi). Alamainen ei voine kieltäytyä näyttämästä sitä
kuninkaalleen.
JÄGERHORN (avaa kädessään olevan kartan, levittää sen pöydälle).
Suvainnette katsoa: tarkka kartta armeijain liikkeistä ja asemista.
KUNINGAS (lyhyen käskevästi). Tuon kaiken saa selostaa minulle kreivi
Posse saavuttuaan.
JÄGERHORN. Tämän hetken tilanne on _patrioottien_ selvitettävä, ei
muiden. Saanen siis kiinnittää hetkisen huomiotanne, majesteetti?
(Kuninkaan synkkänä vaietessa.) Täältä — Viipurista käsin — lähestyy
parhaillaan huomattavia vihollisvoimia Haminan avuksi. Samassa
tarkoituksessa etenee Lappeenrannan tietä vihollisosasto, samalla
aikoen katkaista Hastfehrin savolaisjoukoilta tien etelää kohti.
Haminanlahteen on saapumassa saarilaivasto tukeakseen hyökkäystämme
maihinnousujoukolla ja tykkitulella... (Edellisen repliikin kuluessa
ovat upseerit siirtyneet Jägerhornin luo, joka seisoo pöydän
vasemmanpuolisessa päässä, joten kuningas on jäänyt yksin seisomaan
pöydän vastakkaiseen päähän.)
KUNINGAS (kärsimättömästi). Tuon tiedämme kyllä...
JÄGERHORN. Mutta uutta lienee, että laivue ei tule ampumaan
laukaustakaan eikä laskemaan maihin ainoatakaan miestä.
KUNINGAS (hetken tyrmistyneenä vaiti oltuaan). Ja mikä on siihen syynä?
JÄGERHORN (painavasti) Valhalla.
KUNINGAS (tarttuu vimmastuneena tuolin selkänojaan, mutta hillitsee
itsensä puristetuin huulin ja vaikenee).
JÄGERHORN. Täkäläisillä joukoilla voitaisiin kuitenkin Hamina ensi yönä
helposti valloittaa. Teidän majesteettinne sotakunnia olisi Ruotsin
silmissä pelastettu. Rauhankeskustelut saattaisivat alkaa. Ja tämä
laiton sota olisi saatettu...
KUNINGAS (keskeyttäen). Rohkenetteko te...
JÄGERHORN. Mekin toivomme rauhaa, mutta emme sotaonnea Ruotsille ja
sen kuninkaalle. Sillä se lujittaisi jälleen ruotsalaisten vallan
sorretussa Suomen maassa. Tästä vallasta ja jokaisesta kuninkaasta on
Valhalla päättänyt pelastaa isänmaamme... (paussein, joiden aikana
vetää esiin pistoolinsa nostaen tämän tähtäysasentoon "tasavalta" sanan
kohdalla) ja... luoda sen itsenäiseksi... Suomen... _tasavallaksi_!
(Pistoolin kohotessa on _Bierken_ tarttunut estäen Jägerhornin
käsivarteen, joten se laukea viistosti ylös vahingoittamatta
kuningasta; samalla Bierken riistää aseen ampujan kädestä. Heti tämän
jälkeen on _Klick_ siirtynyt etualalle aikoen vetää pistoolinsa
esiin, mutta _Ehrenström_ tekee sen mahdottomaksi tarttuen hänen
käsivarteensa.)
EHRENSTRÖM (estäessään Klickiä). Teemme väärin! Hän on armelias ja
jalo...
KUNINGAS (siirtyy taka-alalle).
BIERKEN (Jägerhornille). Tyhmyyksiä...
v. OTTER. Sebastian von Otterista ei saateta sanoa...
JÄGERHORN (lyyhistyy nojatuolia vastaan; toivottomana). Ja he pettivät!
KLICK (masentuneena ja Ehrenström seisovat vasemmalla etualalla. Muut
upseerit ovat oikealla ympäröineet Jägerhornin, joka hetken kuluttua
nousee seisomaan. Ulkoa alkaa kuulua kiihkeää äänten sorinaa ja
kiireesti lähestyviä askelia).
(Hetken vaitiolo).
KUNINGAS (taka-alalla; nostaen kätensä estävästi oviaukon luona;
voitollisen rauhoittavasti). Rauhoittukaa, hyvät herrat. Vain
vahinkolaukaus! Saavumme oitis. (Lähestyy hitaasti upseeriryhmien
väliin; hymyillen.) Kuten kuulette, seurueeni herrat käyvät
rauhattomiksi. He ovat varmaan käyttäneet niin innokkaasti hyväkseen
isäntiemme kestiystävyyttä, etteivät osaa enää erottaa leikkisotaa
— kuningasmurhasta... Herra Jägerhorn, osoittaakseni, etten ole
varomattomuudestanne pahasti säikähtänyt, huomautan, että ette ole
enää ylipäällikön ajutantti vaan — kuninkaallinen kenraaliajutantti.
Seuratkaa, herrat... (Kulkee kohti oviaukkoa, kaikki, paitsi Jägerhorn
ja Klick, seuraavat innokkaan nöyrinä kuningasta, joka kuitenkin palaa
jälleen etualalle; Jägerhornille.) A-propos, teidän luonanne vierailee
hovini kaunein nainen... pyydän, tuokaa hänet juhlamme emännäksi.
(Poistuu taka-alalle kumartelevien upseerien editse, jotka seuraavat
häntä.)
(Jägerhorn ja Klick tuijottavat toisiansa sanattomina).