IHAKSINEN (yksinään). Vai niin Pori; hänellä on sellaiset mietteet.
Ystävänsä laittaa hän kapakkaan heistä päästäksensä; ja mamseli Annan
tahtoo hän naittaa tuommoiselle vaalealle toukalle. Ennen oli Pori
kiukukkainen kyllä välisti, mutta sydämetön hän ei ollut; nuo kirotut
rahat ovat vietelleet hänet pettämään toveriansa ja kiristämään hengen
pois tyttäreltänsä. Jos rahat saataisi häneltä pois, niin voisi hän
ehkä vielä kerran muuttua ihmiseksi, mutta nyt — minä tunnen Porin, kun
hän on saanut jotain päähänsä, niin se siinä pysyy ikäänkuin vuori;
vaan hän ei saa tehdä mamseli Annaa onnettomaksi. (Innolla.) Ei, ei
ollenkaan; vaikka uskaltaisin henkeni, niin se ei saa tapahtua! Monta
kummallista ajatusta tulee päähäni, en tiedä mitenkä on, vaan veri
juoksee päähäni ja sormet polttavat kuin tuli — — — Ts! kuulen jonkun
kävelevän, se on Pori, joka tulee — — — Kavahda, Pori! (menee toiseen
suojaan oikeasta ovesta).