[1] Tässä Voltaire liioittelee, nähtävästi käyttämänsä lähteen
mukaan, Ruotsin ja Suomen sekä entistä että silloista väkilukua.
Todellisuudessa se lienee v. 1730 ollut pari miljoonaa. Muutenkin
Voltairen esityksessä on, kuten asiantunteva lukija huomannee, kohtia,
jotka eivät ole oikein todenmukaisia.
[2] Senaatilla tässä kuten kaikkialla jäljempänäkin Voltaire tarkoittaa
Ruotsin valtakunnanneuvostoa (valtaneuvostoa) ja senaattoreilla Ruotsin
valtakunnanneuvoston jäseniä (valtaneuvoksia).
[3] Voltaire tarkoittaa n.s. Kalmarin unionia, joka tehtiin jo v. 1397.
[4] Tarkoittaa länsigoottien kuninkaan Alarikin retkeä Italiaan ja
Rooman valloitusta (v. 410).
[5] Kaarle X ei kuollessaan ollut tehnyt rauhaa vihollistensa kanssa
eikä pyrkinyt rajattomaan kuningasvaltaan.
[6] Tarkoittaa Kaarle XI:n toimeenpanemaa suurta reduktsionia
eli aatelisläänitysten peruutusta, jota valvoi erityinen
reduktsionitoimikunta.
[7] Oikeammin kuningas tuli Ruotsissa juuri lain mukaan täysikäiseksi
18-vuotiaana.
[8] Danielsonin mukaan ("Voltaire Kaarle XII:n historiankirjoittajana")
Kaarlen ja Piperin keskustelu naisen (isoäidin) vallasta, samoin kuin
monet muutkin teoksen tarinat ja jutut lienevät pantavat Voltairen
tiliin. Samoin Sparren osuus ja täysikäisyyden julistaminen.
[9] Kruunauksen kuvaus nähtävästi osaksi Voltairen omaa keksintöä.
Arkkipiispa lienee näet tiennyt asiasta jo edeltäkäsin, sillä uusi
kruunaustapa oli määrätty jo ennakolta.
[10] Pietari tuli nimellisesti tsaariksi jo 10-vuotiaana v. 1682
yhdessä vallanhimoisen sisarpuolensa Sofian ja heikkomielisen
velipuolensa Iivanan kanssa ja otti koko hallitusvallan omiin käsiinsä
jo v. 1689, jolloin hän sulki Sofian luostariin. Lähti suurelle
ulkomaanmatkalleen jo v. 1697, valloitettuaan turkkilaisilta
Asovin v. 1696.
[11] Todellisuudessa lienee Pietarin armeijassa Narvan luona ollut vain
noin 40,000 varsinaista sotamiestä ja Kaarlella noin 8,400, (niistä
3,200 suomalaisia).
[12] de Croy oli oikeastaan belgialainen upseeri, joka viimeksi oli
ollut kuningas Augustin palveluksessa ja jonka August oli lähettänyt
Pietarin sotilaalliseksi neuvonantajaksi. -- Muuten Voltaire on
lisäillyt Narvan taistelua omilla jutuillaan, jollaisia lienevät
Kaarlen huudahdus hänen hevosensa kaaduttua, vertaus Georgian prinssin
ja Kaarlen vankinaolosta ja Pietarin lausuma ruotsalaisista venäläisten
opettajina voittamaan.
[13] Moritz Saksilainen, Saksin kreivi eli "Saksin marski", Augustin ja
Aurora Königsmarckin poika, etevä sotapäällikkö. -- Auroran veli,
kreivi Filip von Königsmarck, yritti ryöstää mukaansa lemmittynsä,
Braunschweig-Lüneburgin prinsessan Sofia Dorothean, mutta joutui vähää
ennen neljän salamurhaajan uhriksi, jotka viskasivat hänen ruumiinsa
erääseen likaviemäriin.
[14] Kreivittären ja kuninkaan kohtaus on nähtävästi melkoisesti
Voltairen lisäilemä ja värittämä, kuten monet muutkin teoksen
samantapaiset kohdat.
[15] Poniatowskin mukaan Kaarle viipyi taistelutantereella 8 päivää ja
kuljetutti kaikki haavoitetut sieltä penikulman päässä olevaan
Pinczowiin. Bringin ("Karl XII") mukaan Klissowin taistelu oli 9 p.
heinäkuuta v.l.