[1] Väinämöinen.
[2] Vironkansan ylijumala pakanallisuuden aikana.
[3] Suomen tarun "Lämminkäinen".
[4] Vipunen.
[5] Vanha isä, vrt. Ukko.
[6] "Koit ja Hämarik" on erittäin kaunis virolainen kansantaru, ks.
"Virolaista Lukemista", I, J. Mustakallio.
[7] Virossa kartanonherra ja papit kilvan sortavat kansaa.
[8] "Talurahva kogukonna kohus".
[9] Itämeren maakunnissa hinnoitettiin maa Ruotsin kuningas Kaarlo
XI:nen hallitessa 1687 siten, että tynnyri (= 0,91 Suom. tynnyrinalaa)
parasta maata vastaa 1:tä taalaria; tynnyri toisen arvon maata = 5/6
taal.; tyn. 3:nen arvon maata 2/3 taal.; tyn. 4:nen arvon maata = 1/2
taalaria. K. K. J.
[10] Virossa käytetään usein vielä tänäkin päivänä multapermantoa.
K. K. J.
[11] Missä tuo pirtin takana oleva kamari on sisustamatta, kuten joskus
tavataan, on tämä multalattiainen, savuinen, pimeä ja kylmä pirtti
perheen ainoa asuntohuone. K. K. J.
[12] Koska Virossa katolilaisella ajalla tuskin muuta lukemista
kansalta lienee vaadittu kuin "Isämeitä", jonka latinankielinen alkusana
on pater, niin sanotaan vielä tänäkin päivänä paikoittain: "na läävä
paaderd lugema", kun kuulutusta pyydettäessä käydään papin luona
lukemassa.
[13] Lukija on ehkä vähäsen kummeksinut sitä, kun Viron kansan elämässä
kapakka näkyy olevan aina tarjona. Asian laita on se, että
kartanonherroilla on yksinoikeus pitämään kapakkaa, josta syystä
jokaisen kartanon (niitä on tiheästi) alueella on yksi taikka tarpeen
mukaan, useakin kapakka; jota enemmän kansa ryyppää, sitä enemmän
hyötyy siis kartanonherra. Mitenkä tämä on vaikuttanut kansan
taloudelliseen ja siveelliseen tilaan on helppo ymmärtää. K. K. J.
[14] Virsta Virossa on melkein meidän "Ryssän virstamme" pituinen,
ainoastaan muutamia syliä lyhyempi. K. K. J.